Kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävää

Otsikko ei varsinaisesti kerro mistään, mutta Chisun - Sabotage on jostain syystä soinut päässäni koko päivän ja oikeestaan just toi kohta..

Viikonloppu on ollut tosi kiva. Kuten blogista näkee, myös koneeton ja kiireinen.
Perjantaina menin suoraan töistä keikkatöihin yöksi. Kiva välillä tehä muitakin juttuja, vaikka samaa alaa sekin on.. Siellä sain myös vähän luettua pääsykokeisiin. Muuten lukeminen on tänä viikonloppuna painottunut bussi- ja junamatkoihin.

Lauantaina podin kotona 80-luvun vaatekriisiä ja mallasin ja sovitin ja käänsin ja väänsin. Lopulta löysin ihan hyvän asukokonaisuuden juhlia varten. Ja sitten vain hiuksia kähertämään, löysin kaapista 80-luvun lämpörullat, jotka toimivat vielä hyvin! Suoristusraudalla olisi tullut liian isoja kiharoita..

Juhlat sujuivat hyvin ja oli ihan huippuhauskaa! On mulla kyllä aika mahtavia työkavereita, täytyy sanoa. Tarjoilut maistuivat ja discopuolella bailattiin täysiä. Aerobicattiinkin vähän. 80-luvun tietovisassa laatu korvasi määrän ja meiän tiimi voitti! Jee, hyvä me!
Ja jopa minä lauloin Singstaria.. Onnistunut ilta siis.

Sunnuntai olikin yhtäkkiä täynnä ohjelmaa, vaikka vain brunssi luki kalenterissa. Pirteänä oltiin kaheltatoista Primulan brunssilla ja kyllä oli hyvää! Meillä on ollut kuukausibrunssiperinne, joka on vähän jäänyt, mutta tänään ainakin hetkellisesti elvytettiin sitä. Ei tarvitsekkaan muuta ruokaa enää keksiä (paitsi iltapalaksi sipsiä ja dippiä).
Brunssin jälkeen käytiin yhen kaverin kanssa kävelyllä. Ilma oli juuri sopiva kävelyyn, vaikkei se kovasti sisätiloista houkutellutkaan ulkoilemaan.
Päivän kruunasi ehkä parhaista parhain ystävä, jonka kanssa käytiin kahvilla parantamassa maailmaa ja ehkä vähän haukkumassa miehiä.. Mutta ei pahasti, on niissä paljon hyvääkin !
Matkalla juna-asemalle jäätiin kuvailemaan "liikennemerkkejä" Kolmen sepän patsaalle. Eikä oltu ainoita.
Tässä uutinen merkeistä

"Mä haluun päästä sun blogiin!" Olet rakas <3.