Kerro meistä jokin muisto

Olen jo pitkään miettinyt tällaista postausta, mutta se on tuntunut tavallaan vähän typerältä enkä ole sitä sitten tehnyt. On ollut muuta kirjoitettavaa tai sitten ei ylipäätään kirjoitusfiilistä ja tämä on jäänyt. Nyt ajattelin kuitenkin tehdä sen.

Haluaisin tietää, ketkä blogiani lukevat ja samalla myös kuulla mukavia muistoja. Kaikilla teksteilläni on kuitenkin vähintään 25 lukijaa, yleensä 30-50, että en mä tätä ihan vain itselleni kirjoita, näköjään. Toivoisin siis, että voisit jättää kommenttikenttään jonkun muiston tai muun tekstin pätkän, josta osaisin päätellä, kuka olet. Ja josta saisin jotain kivaa muisteltavaa/mietittävää. Ei tarvitse siis kertoa mitään tarkkoja speksejä (musta on vaan kivaa, jos saan arvailla), saa tietysti niin halutessaan. Jos meillä ei ole yhteisiä muistoja, voisit kertoa vaikka, miten olet päätynyt tätä lukemaan tai mitä vain haluat. Muutenkin voit kirjoittaa mitä vain haluat, jos muisto yms ei tunnu hyvältä idealta.

En malta odottaa kommenttiasi, toivottavasti kirjoitat sellaisen. Kiitos!

Diy-projekti: Kattolampun tuunaus puuhelmillä

Olen jo pitkään haaveillut Aarikan Reitti-valaisimesta. Tai jostain sen tyylisestä, en välttämättä juuri siitä. Mutta jostain sellaisesta, jonka johdossa on puuhelmiä. Aarikan valaisimet olivat alkukesästä alessa, mutta tuntuivat mielestäni silti turhan kalliilta. Ja muutenkin, halusin tehdä jotain itse, onhan mulla tarpeeksi lamppuja jo muutenkin. Sain idean tuunata keittiön lamppu. Ostin askartelukaupasta puuhelmiä ja kauniita akryylivärejä. Sitten oli aika lähteä kesäkuuksi Helsinkiin enkä ehtinyt edistää projektia.

Ihan hyvä niin, sillä sain rauhassa kypsytellä ajatusta tuunata keittiön sijasta makuuhuoneen lamppu. Syy tähän oli se, että kyseisiä värejä on enemmän makuuhuoneessa ja sinne on tulossa vielä matot, joissa on täysin sama värimaailma kuin valitsemissani maaleissa. Kotiin palattuani maalasin pallot ja hankin vielä pari lisää, jotta niitä olisi tasamäärä. Keittiön lamppuun olin ajatellut, ettei kaikkia tarvitse olla yhtä montaa, mutta koska makuuhuoneen lampussa on kolme johtoa, oli se välttämätöntä.

Päällystin lyijykynien teräpäät foliolla, jotta kynät pysyisivät puhtaina ja tökkäsin pallot päälle. Laitoin teemukeihin paperia suojaksi ja pistin maalatut pallot kynineen mukeihin kuivumaan. Tämä systeemi toimi hyvin!

Lampun purkamiseen ja kasaamiseen sain onneksi apua, olis jäänyt multa tekemättä enkä olisi "saanut siihen lupaa". Pidän silti lamppua omatekemänä, koska olen sen itse designannut ja maalannut pallot sekä pujotellut ne paikoilleen.  Jäin vielä miettimään, josko vaihtaisin polttimot isoihin pyöreisiin, mutta saa olla näin ainakin toistaiseksi. Kaikkea ei voi kerralla hankkia.. Olen lamppuun tyytyväinen enkä malta odottaa, että saan uudet matot kotiin ja paikalleen, ne tekevät kokonaisuudesta täydellisen.

Lamppu Ikeasta, polttimot Clas Ohlsonilta, puuhelmet ja akryylimaalit Presentosta.

Lahjalaatikko

Mulla on jo vuosia ollut lahjalaatikko. Tai nykyään niitä on kaksi, yksi lapsille ja yksi aikuisille. Lahjalaatikon idea on se, että hankin sinne lahjaksi sopivia juttuja, jotta ei ole pakko kiirehtiä kauppaan ennen juhlia. Katson sieltä aina, kun saan jonkun kutsun, että olisiko tilaisuuteen sopivaa viemistä. Ja aika usein on löytynyt, ainakin osa lahjasta.

Lahjalaatikosta ei tietysti aina löydy sopivaa vietävää eikä se ole tarkoituskaan, mutta olen kokenut sen todella hyväksi ratkaisuksi monelta kantilta. Hankin lahjalaatikkoon lähinnä alennustuotteita. Yksi lahjalaatikon hyvistä puolista on siis myös se, että sen avulla kuluu vähemmän rahaa. Sama kuin askartelutarvikkeissa: pääsee halvemmalla, kun tuotteet ostaa hyvissä ajoin halvemmalla kuin viime hetkellä normihinnalla. Vähentää myös stressiä, kun ei aina tarvitse lähteä erikseen kauppaan tai kun lahjalaatikon tuotteesta saa idean, jota voi sitten jatkojalostaa kaupassa.

Aika usein tavaroita hankkiessa mulle tulee mieleen kenelle tai millaisessa tilaisuudessa sen voisin antaa. En siis tässäkään kohdassa hanki mitään hankkimisen ilosta vaan tarpeesta. Viime vuosina olen hankkinut enemmän lapsille ja erityisesti vauvoille sopivia tuotteita, koska sellaisille on selkeästi käyttöä. Sen takia olen laajentanut laatikot yhdestä kahteen. Ja yleensä se lapsilaatikko on se, joka huutaa nopeammin täydennystä. Varmaan myös siksi, että "alamme olla siinä iässä", että aikuiset juhlivat harvemmin itseään.

Mulla on selkeä kuva siitä, mitä laatikoissa on ja sitä kautta myös siitä, mitä sinne kannattaisi hankkia. Servettejä on muutamia paketteja ja kirjojakin löytyy, ne riittää, mutta tytöille sopivat sekä puhtaasti unisex vauvanvaatteet ovat loppu (tai siis olivat, täydensin jo). Näin tiedän, mihin kiinnitän huomiota alelaarin ohi kävellessäni tai millaiseen kauppaan suuntaan.

Ideapankista Diy-projekteihin

Mä oon nyt lyhyen ajan sisällä (viikossa), tehnyt monia tuunausprojekteja, jotka haluan esitellä blogissa. Siksi ajattelin aloittaa uuden sarjan: Diy-projekti. Se korvaa ainakin toistaiseksi Ideapankin ja ilmestyy sunnuntaisin, ainakin vielä seuraavat kolme viikkoa (ensimmäinen osa ilmestyi viime sunnuntaina). Voi olla, että tässä välissä syntyy uusia projekteja, joita esitellä tai sitten innostun esittelemään myös niitä vanhoja. Tämä sarja ei mitenkään sulje pois Ideapankkia, sellaisia aiheita ei vaan nyt ole mielessä, joten keksin tämän uuden.

Koska haluan jatkossakin, että postauksia on laidasta laitaan, haluan mieluummin jakaa nämä usealle viikolle kuin tykittää kaikki peräkkäin. Se tuntuu luonnollisemmalta. Tykitinhän juuri ruokapostauksia monta peräkkäin, mutta se tuntu luonnolliselta myös. Jotenkin pidän omia tekeleitäni henkilökohtaisempina kuin ruokaa, jota nyt vain on tehtävä päivittäin, ja haluan siksikin pitää väliä postauksissa. Mua jännittää paljon enemmän julkaista omia projekteja enkä halua viikon-kahden mittaista kestojännitystä..

Uuden sarjan postauksissa on kantavana teemana tuotteiden käyttö siitä tavallisimmasta poikkeavalla tavalla. Osa tavaroista on kierrätettyä, mutta osa on myös uutta, projektia varten ostettua. Tämä ei siis ole varsinainen kierrätyssarja, vaikka vinkkejä myös uusiokäyttöön näistä voi saada. Mulla on kotona paljon sellaista, joka on jossain muussa käytössä kuin mihin ne on alunperin tarkoitettu ja sellaset esineet vilahtelevat blogin muissa postauksissa, enimmäkseen varmaan Kotikeskiviikossa. Tykkään kovasti kauniista tavaroista ja pikkusälästä ja juuri siksi tykkään miettiä sellaisille uusia käyttötarkoituksia (esimerkiksi tuikkukippoja ei tarvitse miljoonaa ja siksi haluan keksiä niille muita käyttötarkoituksia). Tässä sarjassa keksitytään kuitenkin niihin, joille olen itse tehnyt jotain enemmän, kuin keksinyt uuden tarkoituksen ja ottanut käyttöön. Tulossa on ainakin yksi lamppu ja kello..



Seuraathan blogia jo Facebookissa (löytyy blogin nimellä)? Päivitän sinne aina linkit uusimpiin postauksiin, niin ei jää esimerkiksi diy-projektit näkemättä!

Sunnuntain asu

Mä otan harvoin asukuvia. Tai ehkä ennemmin, mä oon harvoin tilanteissa, joissa musta voiaan ottaa asukuvia. En jotenkin kehtaa pyytää tavallisten kahvittelujen lomassa, että voisitko hei ottaa musta muutaman kuvan. Mulla on myös harvoin vaatteita, joista erityisesti haluaisin asukuvia. Vaikka tykkäänkin tyylistäni ja omistan vain kivoja vaatteita, en koe niitä niin erityisiksi, että ne pitäisi ikuistaa.

Mulla on eteisessä iso peili, jonka kautta otan jonkin verran kuvia asuistani. Lähinnä siksi, että muistan kivat yhdistelmät tai voin lähettää kavereille jostain syystä kuvan. Vaikka aika harvoin yhdistän vaatteita täysin samalla tavalla uudestaan, ainakaan en kovin usein enkä etenkään selaile kuviani etsiäkseni inspiraatiota, vaan valitsen aina fiilispohjalta. Peilin kautta otetut kuvat eivät kuitenkaan ole kovin laadukkaita ja päätyvät harvemmin muualle kuin omaan puhelimeen tai kaver(e)ille whatsappin kautta.

Sunnuntaina olin erityisen tyytyväinen asuuni. Tai oikeastaan myös perjantaina ja lauantaina, mutta niistä ei ole kuvia. Sunnuntain vaatteista otettiin vartavasten kuvat, jotta voisin kerrankin tehdä Päivän asu-postauksen, koska ne on mun mielestä kivoja. Koska myös kampaukseni onnistui erityishyvin, oli tämä otollinen päivä valokuville.

Hauskaa asussa on se, ettei yksikään sen osista kuulu niihin eniten käytettyihin. Hameen tilasin alesta, koska se oli kiva, mutta sitten alkoikin kausi, etten oikein osannut käyttää hameita, valitsin mieluummin jotain muuta. Ja sitten pitkästä aikaa, viikonlopun kaikkina kolmena päivänä laitoin hameen ja olin asuihini nii-in tyytyväinen! Niin ne fiilikset muuttuu, onneksi en ollut ehtinyt laittaa tätä eteenpäin. Topista tykkään ihan tosi paljon, mutta en ole oikein osannut käyttää sitäkään. Se on niin jännän mallinen (alaspäin levenevä, takaa pidempi ja jotenkin erikoinen), etten oikein ole osannut sitä yhdistää.  Useammin se on kuitenkin ollut käytössä kuin hame, vaikkakin myös kauemmin mun omistuksessa. Korvakorut ostin alkukesästä, mutta en ole vielä ehtinyt niitä käyttää. Aurinkolasit ostin vuosia sitten ja ne olivat joskus aktiivikäytössä, sittemmin vähän unohtuneet. Laukku pääsi nyt ekakertaa käyttöön, sain sen vähän aikaa sitten ystävältäni synttärilahjaksi. Kengät ovat tästä asusta ainoat, jotka ovat lähes jokapäiväisessä käytössä.

Tämä asu on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että joitain tavaroita kannattaa säästää, vaikkei ne sillä hetkellä päätyisikään aktiivikäyttöön. Jos niissä silti on jotain, mikä sykähdyttää, saattaa ne myöhemmin löytää paikkansa käytössä.

Postauksen asu:
Hame Nosh
Kengät Skopunkten
Toppi Vila
Laukku Kate Spade
Korvakorut Glitter
Aurinkolasit Stadium

Täällä mä oon, vieläkin sun.

Vietin kesäkuun lähes kokonaan entisessä kotikaupungissani. Ja heinäkuun ensimmäisen viikon. Olin kesätöissä entisessä työpaikassani (tai tavallaan se ei ole entinen, olen sieltä opintovapaalla). Olen käynyt Helsingissä säännöllisen epäsäännöllisesti muutostani asti, n. kerran kuussa. Vierailut ovat kuitenkin olleet melko lyhyitä, yleensä (pidennetyn) viikonlopun mittaisia. Mua on vähän harmittanut, kun on tuntunut, ettei ihmisillä ole aikaa nähdä, kun olen ollut siellä. Mullahan ois lähinnä aikaa, muilla pyörii sama arki kuin aina ennenkin.

Tällä kertaa olin niin paljon kauemmin, että oli myös enemmän päiviä, jolloin nähdä ihmisiä. Vaikka toisaalta myös niin kauan, että mulla pyöri arki siellä. Ekoina viikkoina tekemistä työn lisäksi oli verrattain vähän. Loppua kohden tahti kiihtyi ja viimeisellä viikolla piti sopia aikarajoja ja vaihtaa kaveria lennosta, kun se sattui olemaan muille paras viikko nähdä. Onneksi olin sen jo lomalla..

Tavallisesti pyrin välttämään useamman asian buukkauksia samalle päivälle, jotta ei tarvitse kiirehtiä vaan voi ottaa rauhassa asioille juuri sen ajan, joka niihin kulloinkin kuluu. Nytkin vähän harmitti, että niitä piti sopia samoille päiville, kun aiemmin oli ollut niin paljon vapaata, mutta toisaalta oli myös ihanaa, että oli niin paljon kaikkea putkeen. Tuli tunne, että musta välitetään ja että olen tärkeä. Se tunne tahtoo usein kadota arjen murheisiin.

Tämä kerta oli hieman poikkeuksellinen myös siksi, että näin monta sellaista, joiden kanssa ollaan tunnettu kauan, mutta joiden kanssa ei pidetä tiiviisti yhteyttä ja näkemisvälitkin venyvät usein pitkiksi, jopa vuosiin. Ihanaa huomata, että myös sellaiset tyypit pysyy, ajan kulumista ei huomaakkaan, kun nähdään.

Vikan viikon buukkauksiin tein yhden poikkeuksen. Perjantai iltapäivälle en sopinut kuin yhdet treffit, koska ne olivat poikkeukselliset. Yksi tärkeimmistä ystävistäni muutti vuosi sitten toiselle mantereelle. Hän on nyt käymässä Suomessa ja lähtee sitten vielä toiseksi vuodeksi pois. Olemme olleet tiiviisti yhteydessä koko vuoden, mutta ei se ole sama asia. Nyt olimme sopineet näkevämme enkä halunnut kiirehtiä. Sovin mieluummin muut näkemiset peräkkäin, Suomessa olevia on helpompi nähdä "koska vain" uudestaan, jos tuntuu, että juttu jää kesken. Vaikka olimme jo valmiiksi sopineet muitakin näkemisiä hänen Suomi-lomalleen, on se kahden vuoden tarpeisiin verrattain vähän, joten halusin pitää sen avoimena.

Kiitos Helsinki, kohtelit mua hyvin. Kiitos kaikki rakkaat siellä, onneks ootte! Mä oon aina täällä, koska vaan saa laittaa viestiä, vaikkei ois ees asiaa. Mulla on ainakin niin vahva Ihminen laittaa viestiä, jos sitä kiinnostaa-ajattelu, että helposti jää taka-alalle ne, jotka ei arjen kiireissä ehdi pitää yhteyttä tai joiden kanssa vaan tuntuu ajautuneen eri suuntiin, vaikka mulla on ollut useita sellaisia, joita edelleen mietin säännöllisesti. Silti ei vaan jotenkin kehtaa ottaa yhteyttä, entä jos se on itse halunnut etääntyä? Siksi on niin hienoa huomata, että on myös niitä, jotka ovat halunneet pysyä siellä, vaikkei usein ollakkaan yhteydessä. Mulla ei ole ketään, josta olisin joskus halunnut luopua. Silti asiat vaan ovat menneet niin, että osa tuntuu kadonneen. Harmittelen sellasia välillä, mutta en kuitenkaan oo tarpeeks rohkea ottaakseni yhteyttä. Ootko sä?


(Otsikko Reino Nordinin biisistä Antaudun)

Diy-projekti: Korupullot

Kirjoitin keväällä Ideapankissa kampauspöydän säilytysratkaisuista. Olin tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin ja ajattelin ne pitää niin, mutta jonkun aikaa päässä kyti ajatus lasipulloista säilytysratkaisuja. Näin joskus netissä sellaisen kuvan ja nyt viimein päätin sen toteuttaa.

Pullot ostin Ikeasta ja koukut Sinooperin konkurssiloppuunmyynnistä. Isommassa pullossa on 7 koukkua ja pienemmässä 8. Isommassa kaulakoruja ja käsikoruja, pienessä korviksia ja sormuksia. Pienemmän pohjalle työnsin pehmikkeeksi pitsin palan. Löytyihän sillekkin käyttöä, olen säilönyt sitä yli 20 vuotta, ensin barbieleikeissä ja myöhemmin askartelulaatikossa. Pitsi on alunperin ollut äidin kaverin häissä riisipussina.

Herkkusienimunakas

Vielä yks ruokapostaus putkeen, tuli meinaan niin hyvä aamupalamunakas ihan vahingossa, että pakko jakaa vinkiksi vaikka heti huomiselle sunnuntaiaamulle!

Herkkusienimunakas

(Kaksi annosta)

4 kananmunaa

3 herkkusientä 

1 avocado

parmesania

valkosipuliruohoa

mustapippuria

suolaa

1. Paista kananmunat pienessä määrässä rasvaa (itse käytin rypsiöljyä). Paistoin pienellä pannulla munakas kerrallaan siistimmän lopputuloksen aikaansaamiseksi eli 2 kananmunaa/pannullinen.

2. Puhdista ja pilko herkkusienet. Raasta parmesanista lastuja. Halkaise avocado, poista kivi ja ruuduta avocado kuoressaan. 

3. Nosta valmis munakas lautaselle, pyöräytä päälle suolaa ja pippuria ja lado siihen avocado, herkkusienet ja parmesan. Laitoin 1,5 herkkusientä ja 1/2 avocadon/ munakas. Silppua päälle valkosipuliruohoa ja nauti.

Vihreä perunasalaatti

Näköjään on menty viikko ruoka-aiheella ni jatketaan nyt vielä ainakin yks. Tein eilen perunasalaattia, taas fiilispohjalta kuten aina, mutta tuli niin hyvää, et aattelin kirjata senkin ylös.

Vihreä perunasalaatti

Uusia perunoita (12kpl)

Herkkusieniä (ei ihan pienimpiä, 2kpl)

Varsiselleriä (2 vartta)

Pieniä kapriksia

Reilusti tilliä

Valkosipuliruohoa

Avocado

1. Pese ja keitä perunat. Jäähdytä kypsät perunat kylmässä vedessä. Pilko.

2. Pese ja pilko herkkusienet ja selleri (voi toki tehdä jo kun perunat keittyy, niin mä tein..)

3. Laita pilkotut ainekset kulhoon, lisää kapsiksia maun mukaan sekä reilusti tilliä ja valkosipuliruohoa. 

Itse pilkoin avocadon erikseen syoraan lautaselle, sillä tarkoitus oli syödä tästä määrästä kahdesti, jolloin avocado ehtisi muuttua. Jos teet koko satsin kerralla nautittavaksi, voit pilkkoa avocadon kakkoskohdassa ja lisätä sen salaatin joukkoon.

Ehkä mä seuraavaks jo keksin jonkun muun kuin ruoka-aiheen..

Kylmä tomaattikeitto (300. postaus)

Kirjoitin alkukesästä kylmästä kurkkukeitosta. Nyt on ollut vielä kuumemmat säät kuin silloin ja vielä vähemmän huvittanut syödä ylipäätään mitään, etenkään lämmintä. Tänään tein fiilispohjalta tomaattikeittoa ja ajattelin kirjata sen ylös tänne.

Kylmä tomaattikeitto

4 tomaattia

1/2 kurkku

1/2 paprika

Iso loraus oliiviöljyä

Pippurisekoitusta

Suolaa

Tuoretta basilikaa

Valkosipuliruohoa

(Tästä määrästä tuli n 7dl valmista keittoa)

1. Pese ja pilko kasvikset muutamaan lohkoon, poista tomaateista kannat.

2. Laita lohkot tehosekoittimen kannuun ja lisää muut ainekset, surauta melko sileäksi.

Laitoin itse pari desiä vettä, mutta keitosta tuli löysää, en siis suosittele sitä. Ensi kerralla kokeilen chiliä ja valkosipulia.

Jos sulla on hyviä ruokavinkkejä hellepäiviin, vinkkaa niistä, kiitos!!

Idepankki: Itse keitelty kasvisliemi

Ideapankki on nyt ollut hieman tauolla, kun ei mulla loputtomasti vinkkejä pankiksi asti ole. Luulenpa, että sarja on jatkossa epäsäännöllisesti ilmestyvä, mikäli keksin hyviä aiheita. Pyrin kuitenkin pitämään sarjan postaukset viikonlopuissa. Blogissa on kuitenkin muuten ollut vinkkejä ja ideoita ja niitä tulee olemaan jatkossakin.

Olen kerran aiemmin keittänyt kasvisliemen muuten hukkaan menevistä kasvisten osista. Koska mun pakastin hajosi kesäreissun aikana, ei mulla enää ole niitäkään liemiä, joten täytyi keittää uudet. Kirjoitin torstaina perunasalaatista ja naattipestosta. Koska rippeitä jäi niin paljon, päätin käyttää tilanteen hyödyksi ja keittää kasvislientä pakastimeen myöhempää käyttöä varten.

Laitoin kattilaan kaksi litraa vettä. Huuhdoin rippeet ja laitoin ne kattilaan: valkosipulin kuoret, kukkakaalin sydämen ja lehdet, paprikan valkoiset osat, kannat ja aiemmasta puolittamisesta nuutuneen "reunan", naattien varret ja pilkkomisen aikana irronneet perunan kuoret. Keittelin lientä tunnin, siivilöin ja annoin jäähtyä. Pidin levyä nelosella, mutta ei sillä varmaan suurta merkitystä ole. Jäähtyneen liemen laitoin litran minigrip-pusseisin ja pakkaseen. Tästä määrästä tuli 14dl valmista lientä eli 7dl/pussi.

Perunasalaatti naattipestolla

Olen useana kesänä syönyt lähinnä erilaisia perunasalaatteja uusista perunoista, muita aineksia vaihdellen. Eilen tajusin, etten ole tänä vuonna tehnyt vielä kertaakaan ja tilanne piti tietysti heti korjata. Päätin ostaa varhaisperunoiden lisäksi kesäporkkanoita ja kukkakaalia. Porkkanoista tuli mieleen naattipesto ja mietin hetken, mitä teen sillä, jos syön perunasalaattia ja sitten keksin, että ne voisi sekoittaa keskenään. Ainekset koriin ja tuumasta toimeen.

Pesin ja keitin perunat (8kpl). Pilkoin kukkakaalin (1/2), paprikan ja porkkanat (3kpl) ja laitoin ne astiaan valmiiksi, silppusin päälle tilliä. Kun perunat oli kypsiä, jäähdytin ne kylmässä vedessä ja pilkoin salaatin joukkoon. Lopuksi sekoitin naattipeston päälle ja nautin savusiian kanssa. Nam mitä kesäherkkua.

Naattipestoon laitoin pestyt porkkanan naatit (5kpl, vain lehdet, ei varsia), pinjansiemeniä (1dl), valkosipulia (2 kynttä), öljyä (1dl) ja sitruunamehua (1). Kun ainekset oli soseutettu sauvasekoittimella, raastoin joukkoon vielä parmesania (1dl) ja rouhin hieman pippurisekoitusta. Käyttämäni valkosipuli oli aika kitkerä, yksi olisi varmasti riittänyt tässä kohtaa. Kannattaa siis tarkistaa valkosipulin maku ennen määrän päättämistä. Ohjeen olen alunperin bongannut Gastronaatti-kirjasta kauan sitten, mutta en ole aiemmin tullut testanneeksi. Vahva suositus.

Tähteiksi jääneistä kasvisten osista keitin kasvisliemen, josta kerron lisää lauantain Ideapankissa.

Olethan jo kokeillut äänikirjoja?

Mietin pitkään, että haluaisin testata äänikirjoja. Tykkäsin pienenä kuunnella satukasetteja ja töissäkin laitoin mielelläni satucd:n nukkarissa kuunneltavaksi. Paljon kivempaa mulle kuin joku puron solina.

Olen lukenut viime vuosina tosi vähän kirjoja, koska en ole malttanut pysähtyä ja keskittyä. On ollut koko ajan sata asiaa mietittävänä tai niin kiire, ettei oikeasti ole ehtinyt lukea, että on saanut kodin suunnilleen hoidettua ja nukuttua tarpeeks. Testaaminen on kuitenkin jäänyt vain ajatuksen tasolle, koska en oikein tykkää rekisteröityä palveluihin ja puhelimen tilakin on aina niin täynnä, että appien lataaminen on vaikeaa.

Sitten tuli päivä, jolloin oli niin huonot fiilikset, etten saanut niitä taittumaan edes yleensä toimivilla kikoilla. Kaveri ehdotti äänikirjaa ja päätin kokeilla. Rekisteröityminen ja appin lataaminen oli projekti itsessään ja meinasin luovuttaa, mutta onneksi en tehnyt niin. Vaikeuksien kautta voittoon, sain kaiken tehtyä ja aloitin kuuntelun. Ja hups, yhtäkkiä olinkin tehnyt siinä samalla jo vaikka mitä hommia ja olokin oli kohentunut.

Äänikirjat sopivat mun kaltaselle toimijalle tosi hyvin. Pääsee johonkin toiseen maailmaan, mutta samalla saa myös edistettyä asioita, esim. siivottua, kokattua, pakattua.. Välillä huomaan, etten ole kuunnellut hetkeen, mutta sitten kelaan hieman taaksepäin, keskityn pelkkään kuunteluun ja jatkan hommia, näin keskittyminen kuuntelussakin säilyy taas.

Tykkään erityisesti siitä, että appissä saa laitettua unitilan päälle. Määritellä siis ajan, jonka jälkeen appi sulkeutuu itsestään. Siihen on helppo nukahtaa, siksi varmaan lapsillekkin luetaan iltasatuja ja muistan itse lapsuudesta, kuinka erityisen kivaa oli nukahtaa satukasettiin. Toki tässä on se, ettei välttämättä kuule kaikkea, mutta olen itse tehnyt niin, että seuraavan kerran kuunnellessa kelaan hieman taaksepäin kohtaan, jonka muistan kuulleeni ja jatkan siitä.

En ole ehtinyt kuunnella vielä kovin montaa, mutta ajattelin kuitenkin kertoa ne muutamat. Näiden lisäksi olen kerännyt appiin jonoon kirjoja, jotka haluan vielä kuunnella.

• Aloitin Yösyötöllä. Sen jälkeen siirryin sen jatko-osiin Tarhapäivä ja Hammaskeiju. Ja loppuun päästyäni harmitti kovasti, ettei sarja jatkunut enempää. Oli tosi vaikea löytää seuraavaa kuunneltavaa näiden jälkeen. Tarina on todella hyvä monella tapaa, mutta uskon suuressa roolissa olleen myös lukijan. Hänen jälkeensä kaikki ne, joita aloin kuunnella, kuulostivat jollain tapaa huonoilta, vaikkei kessään itsessään mitään vikaa olekkaan. Antti Virmavirta on vaan niin hyvä ja sopi tohon tarinaan kuin nenä päähän.

• Depressiopäiväkirjat alotin, mutta en ole vielä kuunnellut loppuun. Se vaatii tietyn mielentilan. Suosittelen tätä, etenkin kaikille, joilla itsellään tai joiden läheisellä on mielenterveydenhäiriöitä.

• Ensimmäisen sarjan loputtua ja muutamia kirjoja kokeiltuani löysin kirjat Tee se itse-vauva ja sen jatko-osa #vauvavuosi. Aluksi etenkin miehen ääni hieman ärsytti, mutta totuin siihen nopeasti ja molemmat kuulostivat ihan luonnollisilta tarinaan. Vähän ärsytti myös, että kirjoissa on keskenään eri miesääni, mutta muutaman luvun jälkeen siihenkin tottui. Pidin enemmän toisen kirjan miesäänestä, hän kuulosti jotenkin luonnollisemmalta. Tykkäsin erityisesti siitä, että lukija vaihtuu sen mukaan, onko tarinan kertoja mies vai nainen. Se tekee kirjasta selkeän kuunneltavan, vaikka kappaleen alussa aina kerrotaankin, kumpi tarinan henkilöistä kertoo. Se lisää myös aitouden tunnetta, kun voi ajatella sen henkilön itse puhuvan.

• En man som heter Ove on vielä kesken. En ole vielä oikein löytänyt hetkeä, jolloin sitä olisi paras kuunnella. Juuri ennen nukahtamista se vaatii liikaa keskittymistä ja jotain muuta tehdessä myös. Enköhän pian löydä sopivat hetket ja saan tämänkin kuunneltua loppuun. "Ongelma" on siis se, että lukijan aksentti on niin vahva, että se vaatii erityistä keskittymistä vaikka se ihan selkeä ja ymmärrettävä onkin. Tykkään kuunnella riikinruotsia, mutta se ei suju niin helposti jonkun muun homman ohella kuin suomenkieli tai suomenruotsi..

• Olen myös kuunnellut muutamia lastenkirjoja lapsiseurassa ja ne ovat kaikki olleet hyviä.

Nyt mulla on kesken Murusia, joka on vähän höttöä, mutta sopivaa kesäkuunneltavaa. En halua painavaa  asiaa, mutta vähän enemmän sisältöä. Koska #vauvavuosi loppui eikä tällä hetkellä kuuntelussa olevalla ole jatko-osaa, pitäisi löytää taas joku uusi kirja (mielellään sarja), johon uppoutua. Kaksi keskeneräistä vaatii tietyn mielentilan, joten jatkan niitä muiden ohella, kuten tähänkin asti. Olen tallentanut muutamia kirjoja jonoon, mutta mikään niistä ei tällä hetkellä kuulosta ehdottoman houkuttelevalta, joten jos sulla on hyviä kirjavinkkejä (voi olla myös ihan kirjakirja, voin sit tarkistaa, et löytyykö äänikirjana tai myöhemmin etsiä kirjan käsiini), niin anna tulla!

Käytän itse BookBeatia enkä osaa sanoa muiden palveluiden ominaisuuksista mitään, mutta tätä voin ainakin suositella. Kannattaa kuitenkin itse vertailla eri palveluita ja valita itselle sopivimman oloinen. Aika monella on ilmainen kokeilujakso eli jos jaksaa nähdä vaivaa, voi testailla eri palveluita ennen lopullista valintaa.

Askartelutarvikkeita alesta ja kierrätyksestä

Tykkään askarrella kaikenlaista, erityisesti annettavaksi muille, mutta myös jonkinverran kotijuttuja. Lahjat ja kortit teen lähes aina itse. Jos en, niin yritän ainakin keksiä lahjaan jonkin jujun, esim. väriteeman. Korttiasiaa sivusinkin blogissa jo aiemmin ja esittelin muutamia vauvakortteja täällä.

Askartelutarvikkeita haalin yleensä alesta. Sitten on mistä valita, kun inspiraatio tai tarve iskee. Harvoin on tarvinnut ostaa mitään suoraan käyttöön, koska varastot ovat monipuoliset. Muutamia juttuja olen ostanut normaalihinnalla, koska niille olisi jatkossa käyttöä, esim. kirjainleimasimet, kuumaliimapyssyn ja liimaa.

Varmasti pienemmälläkin määrällä pärjäisi, mutta koska säilytystilaa on (esittelin aiemmin Kotikeskiviikossa), en ole kokenut tarpeelliseksi vähentää tai rajata tarvikkeita. Ja koska teen kuitenkin niin paljon itse enkä vain hanki siksi, että halvalla saa tai että saisin kaapin täytettä. Mulla on mennyt vuosien aikana paljon rahaa askartelutarvikkeisiin, mutta summa olisi moninkertainen, jos ostaisin aina normaalihinnalla tarpeen mukaan. Olen siis kokenut itselleni paremmaksi (ja halvemmaksi) ostaa alesta vähän kaikenlaista ja käyttää niitä fiiliksen ja tilanteen mukaan. Olen kuitenkin tarkka hankinnoista. Muutamia kertoja olen ostanut jotain itselleni uusia materiaaleja testimielellä, koska halvalla saa, mutta yleensä etsin tietyntyyppisiä juttuja myös alesta, lähinnä kortti yms. paperiaskarteluun sopivaa, sillä sellaisia teen kaikista eniten. Mietin jo kaupassa valmiiksi, mille voisi olla käyttöä ja mitä siitä esimerkiksi voisi tehdä. Käyn kaikki alelaarit tarkkaan läpi ja jos saan jonkun käyttöidean, päätyy tuote yleensä mukaan.

Jonkin verran kerään askartelumateriaalia myös kierrätysmielessä.

1. Leikkaan vaatteista aina irti ne henkarinauhat, jos vaate on sellainen, etten pidä sitä kotona/kuivata henkarissa. Nauhat ovat hyvää askartelumateriaalia, olen käyttänyt niitä esimerkiksi kortteihin, rusetteihin ja pienien juttujen solmimiseen/kiinnittämiseen. Säästän myös muita ostosten mukana tulevia nauhoja ja kumppareita.

2. Kuohuviinipullon korkkejakin on kertynyt muutamia. En ole vielä käyttänyt niitä missään, mutta kortteja varten olen niitä säästänyt tai jos iskee joku muu inspiraatio.

3. Palapelinpalojen uusiokäytöstä kirjoitinkin jo aiemmin täällä. Odottelen edelleen muita käyttöideoita..

4. En ole vielä yhtä aktiivinen lehtien läpikävijä kuin äitini, mutta ehkä mä siinäkin vielä kehityn. Äiti selaa kaikki lehdet läpi ja leikkaa/repii kuvat ja tekstit, joita voisi käyttää askartelussa. Näin saisi tosi kivoja juttuja käyttöön, mutta en muka ikinä ehdi tehdä sitä. On mullakin lehtileikkeitä jonkin verran ja pinoan kyllä lehtiä tähän tarkoitukseen, mutta aika usein suurin osa päätyy lopulta lehtiroskikseen. Seinäkalenterit käyn aina vuoden lopuksi läpi ja leikkaan talteen hyvät kuvat yms. Se on jotenkin helpompaa kun niitä tulee vain kerta vuoteen!

5. Pitsiliinoja olen keräillyt kirpputoreilta silloin, kun ne ovat edullisia ja löytyy nättejä ja sopivan värisiä. Niistäkin suurin osa odottaa vielä inspiraatiota, mutta pari kulhoa olen jo tehnyt.

6. Ei varsinaisesti kierrätystä, mutta olen käyttänyt kynsilakkoja askartelussa. Marmoroin yhdet tylsät snapsilasit ja maalasin palapelin palasia. Näin saa kulutettua kertyneitä kynsilakkoja ja etenkin sellaisia värejä, jotka tuntuvat kynsissä hölmöiltä.

7. Vastaava edellisen kanssa, ei siis varsinaisesti kierrätystä, mutta käytän jonkin verran myös muita alunperin muihin käyttötarkoituksiin olevia, ns. uusia tuotteita, esim. servettejä, muffinivuokia, kaavapaperia, paperipillejä...

8. Raksin irti kivat napit, nauhat, pitsit yms. vaatteista, joita en anna eteenpäin käyttöön ja käytän niitä sitten askarteluihin. Vaatteet pistän pussiin ja vien h&m keräyspisteeseen, josta ne menevät uusiokäyttöön (olen kirjoittanut tästä viisi vuotta sitten). Välillä on vaatteita, joita en halua enää käyttää, mutta jotka säästän jatkojalostusta varten sellaisenaan.

9. En muista, että multa ois koskaan tippunut yhtään nappia vaatteesta, joten kerään askartelulaatikkoon myös uusien vaatteiden mukana tulevat varanapit ja käytän niitä sitten esim. kortteihin.

10. Näiden lisäksi on sellaista sekalaista sälää, jota säästän, koska sitä voi käyttää askartelussa. Esim. Erilaisia kiinnikkeitä, pieniä pusseja, hakaneuloja (siis niitä ihan minejä, joilla laput on joskus vaatteessa kiinni), rikki menneitä tai muuten käytöstä poistettuja koruja...


Tästä tulikin nyt aiottua laajempi, mutta myös suunniteltua parempi postaus, ainakin omasta mielestäni. Laita kommenttia, jos joku juttu jäi askarruttamaan/ haluaisit jostain lisätietoa/ sulla on askarteluun liittyvä postaustoive/ mitä vaan.

Lempparini Ruotsissa myytävistä karkeista

Kaiken muun hyvän lisäksi tykkään reissussa tutustua paikallisiin karkkeihin (ja tietysti muihinkin ruoka- ja juomatuotteisiin). Olen aina vierastanut ajatusta siitä, että lähtisin ulkomaille ja vierailisin samoissa liikkeissä ja ostaisin samoja tuotteita kuin Suomessa. Niinpä pyrin aina valitsemaan mahdollisimman paljon sellaista, jota ei Suomesta saa. Riski tässä on se, että löytää huipputuotteita, joita ei sitten kotiin palatessaan enää saa. Toki pieniä määriä voi ottaa mukaankin, mutta ei ne kauaa kestä. Tai sitten käy niin, ettei niitä raaski käyttää ja sitten huomaa päivämäärän menneen..

Tässä postauksessa ajattelin esitellä lempparini ruotsalaisista karkeista.

Olen jo aiemmin blogissa kirjoittanut rakkaudestani Co-co suklaaseen. Onnekseni löysin tämän postauksen jälkeen suklaapatukoita kotikaupunkini karkkikaupasta (joka onkin paras kaikista), niin himon saa taltutettua nopeammin (ja halvemmalla) kuin matkustamalla Ruotsiin. Hyvä on myös, että tätä saa nykyään suklaalevynä vähän laajemmalta, mutta suklaapatukka on mielestäni levyä kätevämpi noin niinkuin käytännössä. Juhannuksena Ruotsissa ollessani huomasin kuitenkin, että sieltä ostaessa fiilis on ihan eri. Aion siis edelleenkin yrittää pitää Co-con tuliaisherkkuna, mutta olen iloinen siitä, että niitä saa tarvittaessa myös lähempää.

Ostan harvoin karkkiaskeja. Ehkä siksi, ettei niiden valikoima ole kovin suuri ja myös siksi, että ne askit on jotenkin hassuja.  Ruotsista löytyy kuitenkin pari karkkiaskia, joita ostan aina mukaan, ne on vaan niiiin hyviä. Salta katten on salmiakkia ja Viol orvokkia.

Kick Salty caramelia en ollut ennen maistanut, se oli tämän reissun uusi kokeilu. Osoittautui sen verran hyväksi, että ajattelin laittaa senkin postaukseen. Pötkön sisällä on sellaista salty caramel löllöä, ei siis ole vain sekoitettu lakritsiin, kuten aika usein tämän tyyppisissä.

Näiden lisäksi haluan vinkata ostamaan laivalta lakupiippuja. Niitä perinteisiä vaaleanpunaisia saa myös Suomesta, mutta laivalta saatavat Sea salt ja Salty caramel ovat mielestäni parempia (vaikka ei siinä alkuperäisessäkään mitään vikaa ole).

Yllättävän paljon asiaa näköjään aikaseksi tälläsestäkin höpölöpöaiheesta.. Jos olet menossa Ruotsiin, suosittelen testaamaan ainakin näitä herkkuja!

Fiilispohjainen kaupunkipäivä (ja ystävyyspohdintaa)

Eilen oli tekemisentäyteinen päivä. Ensin menimme lounaalle ystävän ja hänen lastensa kanssa. Koska siellä oli leikkipaikka, hengailimme aika kauan. Lapset olisivat viihtyneet varmaan pidempäänkin, mutta päädyimme jatkamaan matkaa, koska aikuisista olisi kiva tehdä muutakin kuin istua pöydän ääressä.

Muistin kuulleeni Lasten kaupungista kehuja ja koska paikka oli uusi myös ystävälle, päätimme mennä sinne.  Paikka oli tosi kiva ja siellä oli monenlaista, kaikille jotakin. Museossa tutustutaan Helsingin menneisyyteen erilaisten tilojen ja yhteisen puuhan kautta. Mielestäni oli kiva, että jokaisessa huoneessa oli seinäteksti, jossa kerrottiin huoneen teeman mukaisesti menneistä. Näin myös aikuiset (ja varmasti myös vanhemmat lapset) saavat itselleen muutakin kuin hienot puitteet. Ongelmaksi meinasi muodostua vain se, että lapset mieltyivät eri huoneisiin ja halusimme kuitenkin pysyä ystävän kanssa samassa tilassa, jotta voisimme jutella. Lapset olivat kuitenkin ihan hyvin mukana siinä, että etenisimme yhdessä ja voisimme myöhemmin palata mieluisiin huoneisiin, yhdessä myös. Kaikkinensa Lasten kaupunki oli tosi kiva ja suosittelen käymään siellä. Etenkin näin sadepäivään se oli loistava kohde!

Lasten kaupungin jälkeen suuntasimme Kamppiin ja haimme kaupasta jäätelöt. Herkuttelun jälkeen hengailimme pitkän tovin lelukaupassa. Oli tosi kivaa, kiireetöntä hengailua eikä tarvinnut suorittaa mitään, tehtiin vaan juttuja, jotka mieleen tulivat. Nopeasti hurahti viisi tuntia! Todettiin myös, että ensitapaamisestamme on kulunut tänä kesänä viisi vuotta, ompa aika mennyt nopeasti!

Olin sopinut toisen ystävän näkemisen vielä illalle. Tällä viikolla on aika paljon kaikkea, kaverit ovat tajunneet, että on viimeiset hetket nähä ennen mun kotiinpaluuta, en mä oo täällä vielä ollut kuin kolme viikkoa :D Toisen ystävän kanssa käytiin syömässä, kävelemässä ja kaupoilla. Ihan fiilispohjalta myös. Juteltavaa riitti, ollaan viimeksi nähty melkein kaksi vuotta sitten. Hups. Tuntui kuitenkin tavallaan siltä, ettei mitään aikaa ole kulunut. Ollaan tunnettu 14 vuotta (apua!!) ja etenkin silloin teineinä hengailtiin ihan tosi paljon yhdessä ja selkeesti hitsaannuttiin sen verran hyvin, että vaikka meillä on välillä vuosia näkemistaukoa, ei se tunnu vaikuttavan mihinkään. Tällä kertaa muisteltiin aika paljon niitä "alkuaikojen" juttuja.

Vaikka musta välillä tuntuu, ettei mulla ole ketään eikä ketään kiinnosta, niin kyllä mä tiedän, että siellä te ootte. Tälläset päivät muistuttaa siitä ja tuo niin hyvää fiilistä. Kaikki tärkeä on kuitenkin tässä. Kaikki se, jolla on oikeasti merkitystä. Ja vaikka en oo kirjoittanut enkä kirjoita kaikista näkemisistä erikseen blogiin, on kaikki mulle vähintään yhtä merkityksellisiä ja tärkeitä kuin tää päivä ja nää tyypit. Oon niin iloinen, että tällä viikolla ehdin nähdä monta ihanaa ja erityisesti yhden toisella mantereella asuvan. Sitä on odotettu! 

Kiitos että olet, just sinä.

Itsetehtyjä vauvakortteja ja yleistä korttiasiaa

Tää vauvalahja-aihe alkaa ehkä olla hieman kulunut täällä blogissa, mutta halusin silti jakaa tekemiäni kortteja ihailtavaksi ja inspiraatioksi. Ja saattaa näitä aiheita tulla myöhemminkin..

Mä teen yleensä kaikki kortit itse enkä ole vielä koskaan tehnyt kahta samanlaista. Haen inspiraatiota yleensä teemasta/väristä/saajan mieltymyksistä. Levitän askartelutarvikkeet ja poimin sieltä tilanteeseen sopivat materiaalit kasaan, joista sitten valitsen ne, jotka päätyvät lopulliseen korttiin. Koska tyyli on tämä, pyrin yleensä tekemään monta korttia kerralla eli mietin kaikki tulevat juhlat valmiiksi/teen muutamia varastoon, jos ei tarvetta tule mieleen. Olen tosin huomannut, ettei niitä varastoon tehtyjä tule kovin usein käytettyä, koska haluan tehdä kortit sen hetken fiiliksen mukaan. Muutamia varakortteja on kuitenkin hyvä olla aina valmiina, jos iskee jotkut yllätysjuhlat tai ei ole aikaa tai inspiraatiota silloin, kun johonkin on menossa.

Viime aikoina olen tehnyt enimmäkseen vauvakortteja ja siksi tuntui luonnolliselta esitellä ensin ne. Huomasin, ettei puhelimen muistissa ole kauheasti muita. Jos inspiraatio iskee, saatan etsiä kuvia koneelta ja esitellä myöhemmin myös muita kortteja. Aloitetaan nyt ainakin näillä. Tässä on suurin osa tuoreimmista sekä muutamia vanhempia. Olen tehnyt niin paljon kortteja, etten viitsi kaikkia jakaa, kerralla ainakaan. Valitsin nämä sattumanvaraisesti, olen tyytyväinen kaikkiin tekemiini kortteihin.

Kivan freshi kesäruoka

Mä kaipaan kesäisin raikasta ruokaa enkä varmaan ole ainoa. Ei tuu mieleenkään tehdä jotain laatikkoruokia vaan jotain helppoa ja raikasta. Ajattelin nyt jakaa reseptin, jonka kehittelin tällä viikolla kaupassa, kun yritin keksiä iltapalaksi jotain muuta kuin siskoni päähän pinttyneet lämpimät voileivät. Nekään ei oikein houkutelleet koska kesä..

Vastaavia reseptejä löytyisi varmasti googlella, mutta koska tähän en hakenut inspiraatiota muualta kuin makunystyröistäni, nimesin reseptin omakseni.

Katkarapu taco tubsit

(Tästä määrästä sai täytteen

viiteen tubsiin)

Pussi pakastekatkarapuja

Pari-kolme tomaattia

Pari avocadoa

Nippu korianteria

Lime

Pippuria

Paketti taco tubseja

1. Pilko tomaatit ja avocadot. 
2. Laita ne kulhoon katkarapujen kanssa. Käytin katkaravut kohmeisina, mutta halutessaan ne voi tietysti sulattaa.
3. Silppua korianteri ja lisää kulhoon. Jos kuulut niihin, joiden mielestä korianteri maistuu saippualta, voit korvata sen jollain muulla tuoreella yrtillä, esimerkiksi lehtipersilja voisi sopia hyvin.
4. Puolita lime ja purista mehu ainesten päälle. Lisää pippuria ja sekoita kaikki ainekset yhteen lusikalla.
5. Tarjoile mielellään heti taco tubsien täytteenä. Täyte sopii varmasti myös muuhun ja siitä voisi jalostaa salaatin esimerkiksi lisäämällä babypinaattia tai rucolaa ja muita mieluisia aineksia. En ole kokeillut tätä muuhun, joten en osaa kertoa kokemuksia, mutta veikkaan toimivaa.