maanantai 24. maaliskuuta 2014

Että sellaset vanhemmat..

Olen tässä suursiivouksen yhteydessä käynyt läpi kaikkia "muistolaatikoita". Yhtenä päivänä olivat vuorossa kaikki säästämäni kortit.
Äiti ja isä ovat lähettäneet molemmat aika paljon kortteja reissun päältä. Siis silloin kun olin lapsi.. Isän korteissa lukee lähinnä KRAM tai PUSS tai jotain vastaavaa, harvoin mitään asiaa. Äidin korteissa oli ihan tekstiäkin.. Kaikkea tärkeää, kuten:

"Pidä korvista vielä hyvää huolta ja muista pysyä reippaana tyttönä."

Että mitä?
Mäkin teitä.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Tehokkuusviikko!

Täällä on niin kova kodinlaitto-buusti, että hyvä jos koneen kerkiää päivittäin avata. Ei todella aikaa blogille ja mitä ees kirjottaisin. "Tänään siivosin." "Tänäänkin siivosin." "Äiti tuli tänään ja me siivottiin." Että ei, jätän mieluummin väliin.

Mutta totta on, että äiti tuli tiistaina ja viikko on käytetty kodin siivoamiseen. Kaikki lattiasta kattoon nyt ennen kuin sisustaa kunnolla tuon toisen huoneen.
Eilen täällä oli parii ystävää (ja yks vauva) siivoustalkoissa. Oltiin tosi-tosi tehokkaita ja päädyttiin siihen, että maalataan ja vaihdetaan lattiat. Täytyy maanantaina laittaa asia eteenpäin ja soittaa vähän puheluita. Eli nyt täällä näyttää.. hmm, mielenkiintoiselta. Koska pesemisen alta pois siirrettyjä huonekaluja ei viitsi kaikkia laittaa paikoilleen kun kohta kuitenkin rempataan. Niin ne on nyt sitten kauniisti keskellä lattiaa, hiphei..
Hiljaiseloa blogissa saattaa siis kestää vielä jonkinaikaa, mutta koitan vähän ryhdistäytyä. Äiti lähtee maanantaina niin on vähän enemmän laiskotteluaikaa, ha.


Eilen olin ansaitusti tupareissa. Ystäväni muutti yhteen poikaystävänsä kanssa. Asunto ei sinällään ollut juhlapaikkana uusi, ystäväni on asunut siellä jo kauan, mutta pitäähän uutta asukasta juhlia. Kivaa oli ja oltiin ihan kiltisti. (Äiti piti ukaasit lähtiessä.. Hei vaan, olen aikuinen, osaan käyttäytyä.)
 

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Napakymppi!

Taas on blogi ollut huningolla, kauheesti muita hommia. Joiden lisäksi äiti jätti lähtiessään pitkän listan hoidettavia asioita ennen hänen seuraavaa vierailuaan, joka on jo - tsädää - tiistaina! Että hyvästi muu elämä..
Mutta paljon kivaa on ollut, kavereita, partiota ja jumppaa.

Viime yönä mulla oli pienenpieni yökyläläinen. Ystävän puoltoistvee <3 (josta on kirjotettu täällä aiemminkin, monesti..) Ei olla aiemmin oltu kaksin mutta kaikki meni ihan superhyvin. Äitinsä varoitteli etukäteen uhmasta ja kovapäisyydestä, mutta ei meillä mitään ongelmia ollut. Erityispitkät yöunet ja kaikki.
Jammailtiin Ipanapan Napakymppien tahtiin!
..Pö-pö-pö-pölkkypää ei käytä kypärää..

Painittiin tyynyjen kanssa. Tai siis, lapsi paini.

Oi jee, maailman paras lelu! Purkillinen värikkäitä klemmareita,
voi ihanuus! Ne saa itse kaadettua purkista ja kerättyä takaisin
kymmeniä kertoja! Jee jee!

Hengailtiin.
 
Ja kun hengailu käy liian raskaaksi, voi nukahtaa päikkäreille.
 
Voi ihanuus.
Nyt pakkaan salikassin ja kamat illaksi ja lähden salin kautta ystävälle. Illalla mennään kuuntelemaan Scandinavian music groupia. Se on meiän juttu.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Soturi soturina!

Olen koko kuntokeskusjäsenyyteni ajan (vähän reilu kaks vuotta) tuskaillut kaikilla jooga/bodybalance tms. tunneilla niitä soturi-asanoita. Että miksi niitä pitää olla niin monta erilaista ja miksi siinä pitää pysyä niin kauan ja jalkahan siinä joutaa kuolioon. Kaikissa (?) sotureissa toinen jalka on koukussa sivulla ja toinen jalka suorana toiseen suuntaan (en halua blogiini vierasta joogaajaa, joten googlaa ite, jos asento on epäselvä). Ja yläkroppa sitten vaihtelevasti riippuen siitä, mikä soturi on kyseessä.

Olen miettinyt jo jonkin aikaa ja siitä ystävillekin puhunut, että sinä päivänä, kun mä selviän pitkästä Soturi-sessiosta suoristamatta jalkaa yhtään ylimääräistä kertaa, olen sankari. Tämän hetken jooga ohjelmassa jalat ovat enemmän tai vähemmän soturi-asanassa noin 8 minuuttia eli k-a-u-a-n..

Ja hei, tänään!! Tänään se tapahtui. Huh, kyllä kuumotteli jalkaa ja olin jo niiiin vähällä luovuttaa ja suoristaa ihan vaan vähän, ihan vaan nopeasti, mutta en tehnyt sitä. Selvisin koko 8 minuuttia. Enkä ees viime viikolla tehnyt yhtään soturia missään eli vielä parempi suoritus. Tauon jälkeen ja suoraan vaan 8 minuuttia.

Aiettä kun voi ihminen olla pienestä asiasta ylpeä..

Ja tästä aasin siltana.. Äiti tuli tänään Helsinkiin. Viestiteltiin eilen aikatauluista, että ehinkö jumppaan ennen hänen tulemistaan ja muuta. Kirjoitin, että ehin siis 18:30 loppuvaan jumppaan ja hyppään sitten samaan paikallisjunaan.
Tänään 18:31 tuli viesti "Todellako nyt alkaa jumppa?" Öö, miksihän mä oisin sellaseen jumppaan menny, joka alkaa silloin kun äiti saapuu Helsinkiin?? Olin kuulemma kirjoittanut niin. En ollut, tarkistin vielä. Taisi äiti lukea väärin, mutta ei kehannut myöntää.
Noh, pääasia, että mä pääsin jumpalle eikä äidin tarvinut missään ootella. Tuntia..

Ja pääasia, että nyt voi nukkua. Huomenna saattaa supersoturit tuntua jaloissa..

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Sängyntäyttäjä

Kotini on tästä viikosta lähtien oma. Ei siis oma asunto, mutta oma koti. Olen jakanut sen kaksi vuotta kämppiksen kanssa, nyt oli aika vaihtaa asumismuotoa ja tuntuu jotenkin tosi kivalta. Kaikella kunnioituksella häntä kohtaan, yhdessä asumisella on hetkensä, mutta oma koti on silti oma koti. Ehdin jo kaivata yksin asumista. Toki huonoin puoli tässä on se, että asumiskustannukset tuplaantuivat, mutta kyllä sen kanssa oppii elämään.

Kodin laittamiseen tää on ehkä maailman huonoin viikko, koska mulla on poikkeuksellisen paljon ohjelmaa, mutta halu järjestää on kova! Niin kova, että kello on yhtäkkiä sata (koska tulin aika myöhään kotiin ja aloin silti laittamaan) ja nukkuakin pitäisi. Eilen oli sama juttu.
Mutta oho! Missähän meinasin nukkua? Ongelma siivoamisessani on aina ollut se, että kerään kaiken sängylle ja sitten kello onkin sata, mutta sänkyyn ei mahdu. Ja kello kulkee kohti kahta sataa..

Ja kyllä, tämä oli juuri oikea aika kirjoittaa blogia. Kun tosiaan pitäisi tää sänky tyhjentää.. No, teen sen nyt. Kyllä mä vielä ehdin nukkuakin.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Blogitauko

Poden kauheeta syyllisyyttä siitä, että blogi on ihan jäänyt. Mulla ois kauheesti kaikkia postausideoita ja halua kirjoittaa, mutta en vaan ole jaksanut yhtään mitään ylimääräistä. Positiivisuus on ollut ihan nollissa, mutta viikonlopun jälkeen onneksi pitäisi helpottaa.

Koitan alkuviikosta kirjoitella jotain kivaa. Nyt ei onnistu.