Diy-projekti: Tupsukorvikset

Löysin kirpparilta askartelupusseja edullisesti. Niissä oli paljon sellaisia tarvikkeita, joita en ole koskaan käyttänyt. Osaan pitää vielä perehtyä tarkemmin, mutta esimerkiksi näihin korviksiin lähti idea heti.

Valitsin lankalaatikosta sopivan langan ja tein siitä tupsut. Teippasin tupsujen päät, jotta ne kestäisivät paremmin ja jotta tupsut olisi helpompi pujottaa metalliosiin. Pienillä pihdeillä osat kiinni ja sitten vielä koukut ja tadaa - valmista! Superhelppoa ja nopeaa.

Noi metalliosat oli mulle aivan uusia tuttavuuksia. Niitä on paljon, joten täytyy varmaan alkaa kehitellä niistä jotain lahjoja, enhän mä itse niin paljon.. Ja myös muuta käyttöä, kuin korviksiin. Muutenkin niistä pusseista paljastui sellaisia, joita voisi hyödyntää lahjoissa. Koska itse ei tarvitse kaikkea. Lajittelin askartelutarvikkeet entistä paremmin, jotta olisi vielä helpompi keksiä niistä toteutettavia asioita. Tämä oli ainakin tällä erää viimeinen esiteltävä diy-projekti eli uusia ideoita kehittelemään.

Ideapankki: Itse kasattu keittojuures-mix pakkaseen

Teen keittoja viikoittain. Etenkin syksyllä ja talvella, keväällä ja kesällä määrä vähän harvenee. Jos teen muuta kuin sosekeittoa, käytän yleensä kaupan valmiita keittojuurespusseja pakkasesta. Tämä siksi, että näin keitto on lähes pikaruoka ja sopii niihin päiviin, kun on kiire tai väsy ruokaa laittaessa. Ei tarvitse pestä ja pilkkoa, riittää että avaa pussin.

Olen miettinyt joskus omien sekoitusten tekemistä, mutta en ole lähtenyt siihen. Ostin kuitenkin kilon porkkanoita ja kaksi perunoita, kun yhden viikon ruokalistalle kuului sekä uunijuurekset että porkkana-perunaröstit. Samalla kun uunijuurekset kypsyi ja puuhailin viime viikonlopun Ideapankissa jakamiani punajuurijuttuja, päätin tehdä myös pussillisen keittojuureksia.

Tämä lähti oikeastaan siitä, että olin pilkkonut liikaa uunijuureksia varten ja mietin, mitä niillä tekisin. Laitoin ylimääräiset vaa'alle, pistin pussista pari perunaa ja yhden porkkanan lisää, jotta pääsin puoleen kiloon juureksia ja pilkoin kaikki keittoon sopiviksi. Palsternakkaa, perunaa ja porkkanaa. Laitoin juurekset kiehuvaan veteen ja annoin olla 5 minuuttia, jonka jälkeen kaadoin vedet pois ja huuhtelin kylmällä vedellä. Marttojen sivuilla kehoitettiin kiehauttamaan ennen pakastusta, jotta rakenne ja maku säilyisi mahdollisimman hyvänä ja kylmällä vedellä huuhtelua suositeltiin, jotta kypsyminen pysähtyy. Laitoin viilenneet juurekset pakastepussiin ja pakastimeen. Siellä oli jo valmiiksi aiemmin keittelemääni kasvislientä, joten saisin helposti ja edullisesti keiton hankkimalla vain jonkin "pääaineen".

Teen näitä juurespusseja varmasti lisää jatkossa. Nyt tein vain yhden, koska palsternakka loppu eikä muuta ollut, porkkanasta ja perunasta ois kahestaan tullu vähän tylsä. Muutenkin yritän käyttää pakastinta taas aktiivisemmin. Niin, että muistan myös käyttää kaikkea sieltä. Siihen varmaan auttaa, että pakastaa monipuolisesti kaikenlaista, jotta saa rutiinin käyttää sieltä aina jotakin ruokaan kuin ruokaan. Myös muita kasvis- ja hedelmäsekoituksia voisi tehdä erilaisia ruokia ja smoothieita varten. Jos sulla on jotain kuningasvinkkiä aiheeseen, ni vinkkaa!

Oi mitä postikorttilöytöjä

Mä tykkään postikorteista. Tykkään katsella kauppojen korttitelineitä ja välillä ostan itselleni joitakin kortteja. Korttien valintaperusteita on useita: kaunis kuva, puhutteleva aihe, samaistuttava teksti, sopivat värit jne. Välillä ostan kortteja myös jollekkin läheiselle, jos löytyy sopivia (lähinnä äitille). Onnittelukortit ja muut teen yleensä itse, valmiit kortit on sitten extraa  ja tiettyjä tilanteita/etanapostia varten. Olen säästänyt kaikki onnittelu- ja joulukortit, joita olen saanut vuosien varrella. Muutamia niistä olen pitänyt esillä ja tällä hetkellä kaksi roikkuu ketjussa, jonka esittelin aiemmin diy-projektina. Suurin osa on kuitenkin siististi laatikoissa ja selailen niitä välillä. Itse ostan kortit yleensä siksi, että voisin laittaa ne esille. Tällä hetkellä nekin ovat kaikki laatikossa odottamassa sopivia paikkoja. Vuosien varrella olen pitänyt niitä seinillä teipattuna sellaisenaan sekä kehyksissä ja fiiliksen mukaan vaihdellen. Nykyisessä kodissa ei sopivia paikkoja ole vielä löytynyt.

Nyt löysin kuitenkin ehkä maailman kauneimmat kortit ja ne oli pakko saada kotiin ja johonkin näkyville. Kortit laitoin teipillä vitriinin sivuseinään. Kuvasin ne kuitenkin irralleen, jotta sain jokaisen näkymään erikseen. Ehkä näistä inspiroituneena myös osa muista korteista löytää paikkansa. Näin nämä kortit jo aiemmin, mutta päätin olla ostamatta, kun en keksinyt paikkaa. Viikon kestin ja sitten ne oli pakko käydä ostamassa, kummittelivat sen verran. Katsokaa nyt kuinka kauniita!!

Kortit ostettu Rusetista ja ne on merkiltään Belle & Boo (kannattaa googlata, löytyy kaikkea kaunista!)
Jos tulee vastaan näitä kortteja toisilla kuvilla, vinkkaa mulle!

Sushi kulho

Kirjoitin viime viikolla tofu kulhosta ja nyt ajattelin jakaa tekemäni sushikulhon ohjeen ja muutamia muokkausvinkkejä. Tofu kulhon valmistelin silloin kunnolla, valitsin raaka-aineet tarkkaan ja kiinnitin huomiota siihen, että kulhossa olisi vaihtelevuutta.

Sushi kulho syntyi vähän siitä, mitä sattui olemaan. Kylmäsavulohesta meinasi mennä päiväys, joten kokosin tarpeet kaapin perukoilta. Olin ajatellut tehdä lohesta pastaa, mutta koska riisiä oli jäänyt yli edellisen päivän ruualta, päätin koota bowlin.

Sushi kulho

(1 annos)

1 1/2 dl jasmiiniriisiä

suolaa

150g kylmäsavulohta

pätkä kurkkua

porkkana (itse käytin keltaista)

avocado

soijakastiketta

1. Keitä riisi suolalla maustetussa vedessä. Koska mulla oli riisi valmiina, paistoin sen pannulla makuvivahteen saamiseksi.

2. Pilko lohi, kurkku ja avocado. Raasta porkkana.

3. Kokoa kulho: laita riisi pohjalle, mausta soijalla. Asettele päälle muut ainekset ja nauti.

Jos hankkisin (tai kun seuraavan kerran hankin) raaka-aineet vasiten sushi kulhoa varten, tekisin seuraavia valintoja:

- sushiriisiä jasmiiniriisin sijaan, ehkä jopa riisiviinietikkaa mausteeksi.

- wasabia tuomaan potkua (tässä annoksessa ei ollut mitään).
- ehkä myös inkivääriä, joko sitä säilöttyä tai muuten valmistettua.
- muuten valitsen varmasti samat raaka-aineet näillä muutamilla viilauksilla.



Jos sulla on joku hyvä resepti kulhoruokaan (voi olla näitä tai aamupalakulho tai mikä vaan) tai muuten hyviä vinkkejä raaka-aineiden kokoamiseen yms niin jaa ihmeessä!

Diy-projekti: korvakorut puusta

Taltutin maalausintoani aiemmin esiteltyjen lisäksi myös tekemällä korvakorut. Olin alunperin ajatellut tehdä ne ystävälleni synttärilahjaksi, mutta niistä tulikin niin kivat, että päätin pitää ne itse ja antaa hänelle muuta (itsetehtyä kuitenkin).

Löysin askartelukaupasta puupalaset, jotka houkuttelivat. En kuitenkaan keksinyt niille käyttöä, kunnes huomasin, että niiden hintalapussa luki Korvakorut. Kas, mikä idea! Ne lähtivät mukaan ja aloin heti kotona tuunaushommiin.

Maalasin kaksi kerrosta lamppuprojektin ylijäämä-akryylimaalilla. Töpöttelin viimeisen kerroksen jälkeen hieman vaahtomuovilla, jotta pinnasta tulisi eläväisempi. Kun maali oli kuivunut, teippasin palasten alareunaan koristeteippiä. Lopuksi lakkasin vielä päälle, että teippi pysyisi mahdollisimman hyvänä.

Koska korviskoukut olivat kaupasta loppu eikä mulla ollut niitä kotona valmiina, jäi projekti hetkeksi jäihin. Väliin tuli kesän reissailut ja opiskeliarjen startti kesän jäljiltä. Kävin kaksi kertaa askartelukaupalla todetakseni, että se on kiinni kunnes kolmannella kerralla sain puuttuvat osat ja kotona tein heti korvikset valmiiksi.

Ideapankki: Punajuurien hyödyntämistä

Ideapankki tekee paluun ainakin kahdeksi viikoksi. Myös uusi diy-projekti ilmestyy huomenna, eli tää on varsinainen postaussarja-viikonloppu.

Tykkään tosi paljon, mutta oon jotenkin kokenut ne hankalaks valmistaa. Söin lapsena todella paljon punajuuria, mummin säilöminä ja äidin tekeminä pihveinä. Jossain vaiheessa tuli stoppi, ikäänkuin yliannostus, eikä niitä tehnyt yhtään mieli. Sitten myöhemmin alkoi taas maistua niin, että jos jossain on tarjolla, otan varmasti. Kotona olen kai valmistanut vain sosekeittoa valmissoseella. En muista, koska oisin ostanut omaan kotiin pussillista punajuuria, vai oonko koskaan. Paitsi nyt oon. Laitoin ruokalistalle uunijuureksia ja aloin googlata inspiraatiota, että tulis vähän muutakin kun aina niitä samoja. Ja siitä se punajuuri-idea sitten lähti ja ostin niitä kauppareissulla kilon.

Kun kerran olin aloittanut punajuuriprojektin ja värjännyt pöydän ja maton niillä, ajattelin tuhota koko kilon kerralla, että seuraavalla kerralla pääsee helpommalla. Kaksi pilkoin uunivuokaan palsternakan, porkkanoiden ja perunoiden kanssa ja niiden ollessa uunissa, jalostin loput. Jaan nyt ne kolme muutakin vinkkiä, jos joku muukin uskaltais käyttää punajuuria useammin.

Puoli kiloa keitin sellaisenaan ja samalla puoli kiloa perunoita toisessa kattilassa. Punajuuret kuorin kypsänä, perunat käytin kuorineen, saa kaikki ravintoaineet talteen eikä tuu jätettä. Soseutin ensin perunat ja sitten punajuuret tehosekoittimessa. Lopuksi pyöräytin soseet vielä yhteen, jotta sain tasaista massaa. Kannattaa laittaa vähän nestettä joukkoon, että pyörii, mutta niin vähän kuin mahdollista, ettei lopputuloksesta tule liian löysää! Tähän käytin keitinvettä. Jaoin soseen kahteen 1l minigrip-pussiin ja laitoin pakkaseen. Annokset ovat n. 0,6dl. Nyt on valmiina kaksi sosekeittopohjaa. Tykkään punajuuri-piparjuurikeitosta ja olen aina käyttänyt Pirkan valmista sosetta, mutta nyt saankin kaksi keittoa itse pyöräytetystä soseesta eikä ollut edes vaikeaa.

Loput, muutaman pienen, punajuuret kuorin ja raastoin raakana. Raasteen laitoin kattilaan ja kiehautin pari minuuttia. Kaadoin nesteen talteen. Kiehautetun raasteen pakastin, siitä tulee hyvä pohja kahden päivän risottoon tai pastakastikkeeseen.

Kiehautusveden pakastin 0,5l satseissa, siitä saa maukkaan pohjan sämpylätaikinaan. Oisin leiponut yhden satsin heti, mutta olen unohtanut ostaa kuivahiivaa. Nyt on sitten pakastimessa 4 sämpyläpohjaa odottamassa. (Ja en siis kiehauttanut pientä määrää 2litrassa vettä vaan mukana on myös se kylmä vesi, jolla huuhtelin punajuuren, jotta kypsyminen keskeytyi.)

Punajuuren käsittelyyn ehdoton on kumihanskat, ei värjäänny kädet! Hyödyin myös tekstiilisuihkeesta, jolla matto puhdistui silmänräpäyksessä pudonneiden punajuurien tahroista.

Tästä kokemuksesta rohkaistuneena käytän varmasti punajuuria jatkossa enemmän, suosittelen sullekkin!

Kotikeskiviikko: Eteinen

Tänään esittelen eteisen. Siitä oon aiemmin esitelly ulkovaatekomeron ja siivouskaapin (löydät ne tunnisteella Kotikeskiviikko). Eteinen oli yksi tiloista, joka koki muutoksia "kodin räjäytystöissä", joiden vuoksi en viime viikolla esitellyt uutta kohdetta. Se on myös tila, jonka Ennen-kuvien puute harmittaa kaikista eniten. Muutamat asiat hakevat edellen paikkaansa, mutta eteinen on esittelykuntoinen ja valmis.

Kodissa oli siniset ovet, kun sen ostin (väri näkyy siivouskaappi-postauksessa). En kokenut sitä millään lailla omakseni, mutta tykkäsin ideasta, ettei kaikki ole valkoista. Päädyin keltaiseen ja olen ollut valintaani tyytyväinen.

Matto ja mustat lipastot ostettiin edelliseen kotiin ja sopivat hyvin myös tänne. Kapea lipasto nökötti vuoden tossa kampauspöydän paikalla ja sai lähtöpassit siitä räjäytystöiden yhteydessä. Se etsi paikkaansa hetken ja päätyi sitten lähemmäksi ulko-ovea. Siinä ollut penkki siirtyi makuuhuoneeseen. Kampauspöydän uusi paikka on eteisessä. Esittelen kampauspöydän muutoksineen tarkemmin omassa postauksessaan.

Isompi lipasto on ollut paikallaan alusta asti. Sen vieressä on silityslauta ja imuri. Oranssissa korissa neulottuja tossuja ja Pikku Myy-kassissa panttipulloja. Ovenpäällisnaulakossa on tällä viikolla käytössä olevat laukut.

Tässä lipastossa säilytän laskuja ja muita tärkeitä papereita, kangaskasseja sekä aurinkolaseja. Lipaston päällä olevan virkatun korin olen saanut lahjaksi ystävältäni ja säilytän siinä avaimen. Lisäksi lipaston päällä on vieraskirja (jonka silti aina unohdan, kun vieraita on), kyniä ja huulirasvaa. Tällä hetkellä myös saippuakuplia ja rullamitta, tietty! Kampauspöydän tuolin siirsin tähän pois siirretyn penkin tilalle, jotta on joku laskutila ja paikka laittaa kenkiä. Kampauspöydän eteen kun se ei enää järkevästi sopinut.

Isomman lipaston päällä on lyhty, tervetuloa-kyltti ja lääkekaappi. Lyhty siirtyi tähän pois siirtyneen penkin päältä. Lipaston laatikoissa säilytän koulujuttuja, pitkiä/paksuja neuleita, pipoja, lapasia ja kaulahuiveja sekä lahjapapereita ja -naruja.

Tofu poke bowl, tofu kulho ja mitä näitä on

Oon ehkä vähän myöhäisherännyt näitten kulhoruokien kanssa, mutta nyt kun vihdoin tein sellaisen ite, on resepti pakko pistää jakoon. Lueskelin vähän vinkkejä, mitä on hyvä ottaa huomioon, mutta raaka-aineet valitsin ihan ite. Lähinnä sen mukaan, mistä tykkään.

Vinkeistä tärkein on mielestäni: valitse erilaisia makuja ja rakenteita, kylmää ja lämmintä. Sen pohjalta saa muodostettua juuri sellaisen kulhon, kuin itse haluaa. Kannattaa lähteä liikkeelle lempiraaka-aineista tai jostain uudesta, jota haluaa kokeilla. Mulla oli molemmat. Idea kulhoon lähti uudesta tofumausta (Sweet Ginger Garlic) ja täydentyi lemppareilla.

Tofu kulho

(1 annos)

jasmiiniriisiä
suolaa
1/2 tofu

punakaalia

avocado

1/2 mango

granaattiomenan siemeniä

chilitahnaa

creme fraiche

seesaminsiemeniä

korianteria

soijakastike

1. Kuumenna 3dl vettä. Mausta vesi suolalla ja lisää 1,5dl riisiä.

2. Pilko tofu ja paista öljyssä pannulla. Pilko avocado, mango ja punakaali.

3. Sekoita chilitahnaa creme fraicheen oman maun mukaan. 

4. Paahda seesaminsiemeniä kuumalla, kuivalla pannulla.

5. Kokoa kulho: laita pohjalle riisi ja mausta soijakastikkeella. Nosta päälle tofu, mango, avocado ja punakaali, keskelle chilikastike. Ripottele päälle granaattiomenaa, seesaminsiemenet ja korianteri.

Käytin tällaista chilitahnaa. Tosi hyvänmakuinen, aika voimakas. Sekoitin sitä creme fraicheen, jotta sain chilikastiketta enemmän ja tasattua sen makua. Tämä oli tosi hyvä, aion käyttää myös jatkossa kulhoruuissa.

Käytin riisin maustamiseen tällaista, kun sattui olemaan, mutta mikä vaan suola käy.

Vaikka suuri osa raaka-aineista on parhaita suoraan käytettynä, pystyy tätäkin vähän valmistelemaan. Söin ensimmäisen kulhon eilen ja siinä samalla valmistelin myös tälle päivälle: paistoin kokonaisen tofun kerralla ja laitoin puolet purkissa jääkaappiin odottamaan. Myös granaattiomenan "perkasin" kokonaan eilen: laitoin osan pakkaseen odottamaan myöhempää käyttöä ja osan jääkaappiin tätä päivää varten. Riisin mittasin valmiiksi, mutta keitin vasta tänään. Olishan senkin voinut keittää samalla, mutta olisi kuitenkin tarvinut tänään lämmittää, niin päätin tehdä näin. Siinä riisin kypsyessä sain pilkottua muut aineet valmiiksi. Valitsemistasi raaka-aineista riippuu, mitä voi ja kannattaa valmistella etukäteen, mutta suosittelen tekemään mahdollisimman paljon. Oon muutenkin harjoitellut samalla valmistelua ja pyrin tekemään sitä jatkossa vielä enemmän, esim. aamupalaa kootessa kerää päivällisen tarvikkeet valmiiksi niin pitkälle kuin pystyy, niin on nopea ryhtyä toimeen koulu/työpäivän jälkeen. Jos kuitenkin tekee jotakin, voi siinä samalla valmistella seuraavatkin jutut.

Paahdettu sosekeitto

Oon löytänyt kokkailun uudestaan, hetkellisesti ainakin. Olen aina tykännyt ruoanlaitosta ja leipomisesta. Jossain vaiheessa se meni enemmän pakon puolelle. Kuten jossain aiemmassa postauksessa kerroin, mulla mieliala vaikuttaa ensimmäisenä syömiseen. Jos se on huono, on syöminenkin huonoa, joka sitten taas pitkittää huonoa mielialaa. Ilo kokkaamisesta ja leipomisesta ei ole missään vaiheessa kadonnut kokonaan, mutta vähentynyt. Pakkokertoja oli paljon enemmän kuin niitä, joista nautin. Nyt ilo on palannut ja toivon sen säilyvän. Se lisää myös intoa kokeilla uusia juttuja ihan vaan siks, että huvittaa eikä vain siksi, ettei kaapista löydy muuta tai että on pakko syödä. Tää keitto syntyi täysin kaappien antimista ja siitä tuli oikeasti hyvää.

Paahdettu sosekeitto

4 perunaa

5 porkkanaa

(itse laitoin 2 liilaa ja 3 oranssia)

1/2dl rypsiöljyä

pippurisekoitusta

suolaa

kuivattua timjamia

7dl kasvislientä

kanttarelliruokakerma

1. Pese ja pilko perunat ja porkkanat. (Kuori halutessasi, mä en tehnyt sitä.) 

2. Laita juurekset uunivuokaan. Sekoita öljy ja mausteet keskenään ja kaada juuresten päälle. Paahda juureksia uunissa 200 asteessa 30minuuttia.

3. Valmista kasvisliemi. Käytin itse rippeistä keittelemääni, joten sulatin sen juuresten ollessa uunissa.

4. Laita paahtuneet juurekset kasvisliemeen ja kiehauta.

5. Soseuta keitto, laita takaisin hellalle ja kaada joukkoon kanttarelliruokakerma. Sekoita hyvin ja lämmitä hetki. Tarjoile esim. raejuuston kera.

Diy-projekti: Korvikset lapsuusmuistoista

Mulla oli lapsena useita päiväkirjoja ja muita lukollisia muistikirjoja. Yksi, jota muistaessani täytin ja muita, jotka olin saanut lahjaksi. Olen säästänyt kaikista poislaitetuista (niistä, joita en täyttänyt) lukot ja avaimet mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Yhtenä viikonloppuna iski inspiraatio tehdä koruja, kun olin ostanut Pelastusarmeijan kirpparilta puuhapussin erinäisiä korutarvikkeita. Siellä oli useita sellaisia, joita en ole koskaan käyttänyt/en yleensä käytä. Pyörittelin vanhoja ja uusia askartelujuttuja eikä mikään ajatus tuntunut lähtevän lentoon, kunnes se iski: Päiväkirjan avaimista tulis hyvät!

Helmiä valitessani meinasi iskeä valinnanvaikeus, mutta päädyin näihin läpinäkyviin ja olen tyytyväinen valintaan. Nämä korvikset sopivat melkein mihin vain.

Helmet on pujotettu korupiikkeihin, joiden toisessa päässä on valmiiksi lenkki. Viimeiseksi avain ja sitten pihdeillä lenkki. Se oli hieman hankala, mutta lopulta onnistui.

Mä oon aiemmin tehnyt lähinnä paperiaskarteluja, mutta kevään ja kesän aikana innostunut enemmän tekemään myös muita juttuja. Ehkä lisääntynyt rohkeus ja varmuus siihen, että mä osaan ja onnistun on osaltaan vaikuttanut inspiraation laajentumiseen. Aika kivaa! Toivottavasti into pysyy ja uusia ideoita syntyy ja päätyy toteutukseen asti.

Arkipäivien ruokapäiväkirja

Sunnuntaina esittelin kuluneen viikon päivälliset ja nyt ajattelin kirjoittaa tän viikon arkipäiviltä laajemman ruokapäiväkirjan. Tein ruokalistan valmiiksi sunnuntaina ja kävin kaupassa maanantaina. Silloin ei ollut ihan kuningasfiilis enkä saanut syötyä mitään. Muuten viikko onkin mennyt paremmin. Mulla vaikuttaa mieliala ruokailuun heti: jos mieli on maassa, ei ruoka maistu. Olen opetellut kestämään sen, koska tiedän, ettei tila ole ikuinen ja että pääasiassa syön kuitenkin ihan hyvin ja monipuolisesti. En siis ota enää stressiä huonosta syömisestä tai överin puolelle menevistä herkkupäivistä, koska tiedän, että se on välillä parasta, mihin pystyn. Parempi syödä pelkkiä herkkuja päivä kuin jättää kokonaan syömättä.

Nyt on käynnissä hitaasti etenevä ryhtiliike kohti täydellistä ruoka-arkea ja toivon, että tämä fiilis kestää ja saan paletin pysyvästi kasaan. Tällä viikolla on ollut vähän erilainen rytmi kuin tavallisesti, sillä mulla on ollut lähinnä myöhäisiä menoja (puolen päivän jälkeen). Olen käyttänyt ne hyödyksi jättämällä herätyskellon laittamatta ja nukkumalla, jos vaan nukuttaa. Tästä syystä olen yhdistänyt aamupaloja ja lounaita tavallista useammin. Ns. tavallisella viikolla syön 4-5 ateriaa päivittäin ja aina aamupalan.

Maanantai:

Koulussa pippurihärkää ja perunoita + salaattia

Vähän sipsiä  ja dippiä

Tiistai:

Smoothie: vadelmia, nektariini ja banaani pakkasesta, soijamaitoa, rypsiöljyä, kaurahiutaleita ja vettä.

Koulussa Lindströmin pihvi ja perunoita + salaattia

Pinaattilettuja puolukkahillolla

Keskiviikko:

2 perunapiirakkaa

Koulussa appelsiini-chili-kalaa ja perunoita + salaattia

Pinaattilettuja

Salmon poke bowl ja siideri (ravintolassa)

2 lasia skumppaa

Torstai:

Pinaattilettuja

Porkkana

Broilerin koipireisi ja uunijuureksia

Puolukka-vanilja-proteiinirahka ja 2 näkkileipää karpalomaksapasteijalla

Perjantai:

Smoothie: mansikoita ja vadelmia pakkasesta, banaani, kaurahiutaleita, rypsiöljyä, soijamaitoa ja vettä.
2 näkkileipää karpalomaksapasteijalla

3 luumua

Rapeat kalafileet ja peruna-porkkanaröstit + kastike turkkilaisesta jogurtista

Viinirypäleitä
Näkkileipä karpalomaksapasteijalla
Pirtelö: vaniljajäätelöä, vadelmia ja maitoa
(Näitä en ole vielä syönyt, mutta aion syödä iltapalaksi. Kirjasin valmiiksi, jotta postauksen julkaisu ei veny myöhäseks.)


Viikon aikana tuhosin turkinpippurisuklaalevyn. En jakanut sitä erikseen päiville, koska se meni tasaisesti maanantain ja torstain välissä. Join vettä jokaisen ruokailun yhteydessä ja myös muuten.

Jos tässä tai jossain mun muussa postauksessa vilahtelee ruokia, joiden reseptit kiinnostaa, niin pistä kommenttia!

Kotikeskiviikko: Miksei tänään ole uutta kohdetta?

Loin Kotikeskiviikko-postaussarjan alunperin siksi, että kodista on helppo keksiä kirjoitettavaa ja niistä hyötyy varmasti joku muukin. Tuntuu, että aina kotona on joku kohta, joka kaipaisi viilausta ja toisen keksimä niksi voi olla juuri se itsellekkin toimiva. Aloin kirjoittaa juttuja, koska kotini tuntui valmiilta. Siitä olisi helppo kirjoittaa. Ja helppo myös pitää koti siistinä kun kerta viikkoon pitäisi joku kohta valokuvata..

Sitten kevään ja kesän aikana aloin tuntea itseni hetkittäin omaksi, energiseksi itsekseni. En enää jatkuvasti väsyneeksi, kaikesta ahistuvaksi ja asiat pakosta suorittavaksi haamuksi. Teki mieli tehä juttuja ja niihin riitti energiaa. Ajatuksiin mahtui muutakin kuin ahistus ja loputon Pitäisi-mantra. Olin ollut tyytyväinen kodin toimivuuteen, mutta jatkuvasti kyti ajatus, että mitä voisi tehdä. Ideoita ei kuitenkaan ollut eikä energiaakaan mahdollisten ideoiden toteuttamiseen. Kunnes sitten iski ne hetket ja kauhea muutostarve.

Olen nyt viikon aikana räjäyttänyt yhden jos toisen kohdan kodissani uuteen uskoon ja muutos on edelleen kesken, siksi tällainen väliraportti eikä uutta kohdetta. En halua esitellä mitään nyt, koska en tiedä, onko se huomenna samannäköinen.. Muutama aiemmin esitelty kohde on jo muuttunut ja aion esitellä ne myöhemmin uudestaan (ainakin kampauspöytä ja askartelujutut).

Näissä muutostuulissa harmittaa se, etten ikinä muista ottaa ennen-kuvia, kun inspiraatio iskee. Ois hauska verrata juttuja kuvista ja myös tehdä ennen-jälkeen-postauksia. Kyllähän mä muistan, miltä jutut on näyttänyt, mutta on silti ihan eri asia verrata valokuvia kuin muistikuvia. Muutenkin kaikesta tulee otettua vain kuvat valmiina, vaikka tekovaiheitakin olisi joskus kiva muistella. Ehkä mä vielä joskus opin.. Siihen asti mennään kuvilla valmiista.

Tavoite on saada ensi viikoksi joku kohde niin kuntoon, että sen uskaltaa kuvata ja esitellä. 

Kuka tekee sun pinaattiletut?

Sunnuntaina kerroin viime viikon päivällisistä ja samalla myös tavoitteestani käyttää lähinnä satokaudessa olevia raaka-aineita. Tykkään tavoitteesta kaikkien etujen lisäksi myös siksi, että muistan käyttää paljon laajemmin eri raaka-aineita. Kun alan kokoamaan viikon ruokalistaa, luen ensin läpi listan satokausituotteista ja valitsen niistä raaka-aineet, jotka sillä hetkellä houkuttaa. Jos en suorilta keksi ruokaa tai haluan vaihtelua, kirjoitan googleen valitun raaka-aineen ja selaan reseptejä inspiraatiota etsien.

Tän viikon ruokalistaa kootessani silmäni iskivät pinaattiin ja muistin pinaattiletut. Ah, kuinka hyviä ne on! Lapsuuden kodeissa ei koskaan ollut valmislettuja enkä itsekkään ole niitä ostanut. Olen muutamia kertoja tehnyt ite, mutten muistanut, millä reseptillä. Koska googlen kautta löytyneissä käytettiin vain pakastepinaattia (sitähän saa talvella ihan yhtä hyvin), laitoin isälle viestin. Arvasin, että hänellä on joku kirjavinkki. Sanoi tehneensä fiilispohjalta, mutta todennäköisesti myös Marthas kokbokenin reseptillä. Niin tietty! Miten olinkaan unohtanut sen.. Mulla on edelleen paljon keittokirjoja ja tykkään selailla ja käyttää niitä konkreettisuuden vuoksi. Huomasin kuitenkin unohtaneeni ne viime aikoina. Netistä on niin helppo etsiä, kun se on aina saatavilla, vaikka haluaisinkin vähentää sen käyttöä ja lisätä juurikin konkreettisia juttuja, esim keittokirjoja. Ja aika paljon olen tehnyt ruokia myös päästä, käyttäen korkeintaan inspiraationa valmiita reseptejä. Pullataikinan, siman ja piparkakkutaikinan katson aina tietystä kirjasta.

Pinaattilettuihin käytin kuitenkin valmista reseptiä ihan oikeasta kirjasta ja olipa jotenkin erityiskivaa kokkailla. Täytyypä yrittää muistaa lisätä keittokirjojen käyttöä! Ajattelin jakaa reseptin täällä, jotta sä voit kirjojen sijaan käyttää enemmän hyödyksi mun blogia. ;)

Määrät ovat suoraan kirjasta, reseptin kirjoitin niin kuin sen tein. Koin sen helpommaksi kuin suomentaa alkuperäisen reseptin suoraan.

Pinaattiletut

(62 pikkulettua)

3,5 dl jauhoja

1 tl suolaa

7,5 dl maitoa

2 kananmunaa

0,5 dl voisulaa sekä voita paistamiseen

250 g tuoretta pinaattia

(tai 150 g pakastettua)

Itse laitoin 300g, koska löysin tuoretta

pinaattia vain 150g pakkauksissa. Mielestäni tämä oli hyvä määrä myös.

1. Poista pinaateista kovat lehtiruodit ja silppua. Ryöppää silputtu pinaatti nopeasti kiehuvassa vedessä ja pysäytä kypsyminen huuhtelemalla ryöpätty pinaatti kylmällä vedellä. Valuta kunnolla.

2. Valmista taikina. Sekoita lettutaikinan ainekset vispilällä. Lisää pinaatti taikinaan ja sekoita kunnolla.  (Anna turvota.)

3. Lämmitä lettupannu, lisää rasva ja paista letut. Tarjoa valmiit letut puolukkahillon kanssa.

Pinaattilettujen lisuke on mun mielestä aina ollut vähän hankala, puolukkahillon lisäksi siis (se on ehdoton). En ole koskaan tottunut syömään perunoiden tai muussin kanssa, se on aina tuntunut vähän oudolta. Peruskoulussa meillä oli aina Napolinsalaattia. Sitä olen itse myös yleensä tehnyt, mutta tällä kertaa ajattelin nauttia ainoastaan pinaattilettuja puolukkahillolla. Toimi.

Eihän tää mikään kiireisen illan pikaruoka ole, mutta jokaisen valmistusminuutin arvoinen. 

Kulttuurikuntoilureitit tutuksi vuoden aikana

Turussa on useita kulttuurikuntoilureittejä. Olen katsonut niitä useita kertoja netistä, mutta en ole vielä käynyt yhdelläkään. Olen myös katsonut painettuja karttoja useissa paikoissa, mutten ole ottanut niitä mukaan. Elokuussa olin opiskelijamessuilla, josta päätin napata kartat mukaani. Paperisena asiat tuntuvat paljon konkreettisemmilta ja valitsen usein mieluummin paperisen version, jos se vain on saatavilla.

Nyt kun olen tutustunut karttoihin tarkemmin, ajattelin haastaa itseni. Haasteeni on käydä vuoden aikana kaikki ne reitit, joihin mulla on paperikartta. Samalla haastan myös sut. Jos päädyt Turkuun seuraavan vuoden aikana, käy ainakin yksi kulttuurikuntoilureitti. Voit halutessani haastaa itse itsesi käymään enemmänkin.

Eli, 10.9.2019 mennessä olen käynyt vähintään viisi kulttuurikuntoilureittiä. Muutamassa on useita reittejä ja tavoite on käydä myös ne, mutta haaste on suoritettu, kunhan olen vuoden päästä käynyt kaikista vähintään yhden. Haaste on siis voimassa joka tapauksessa koko vuoden eli käyn niin monta kuin vain suinkin ehdin.

Jos joku näistä reiteistä houkuttelee sua erityisesti ja haluat suorittaa sen mun kanssa niin laita viestiä, niin varaan sen meille!

Viikon päivälliset

Diy-projektiesittelyjä on valmisteilla vielä ainakin kahdelle sunnuntaille (kahdet korvakorut), mutta pidetään välissä vähän taukoa niistä. Blogin lukijamäärä on laskenut yksittäisten tekstien kohdalla ja yritän nyt vähän testailla erilaisia aiheita, että mitkä keräis kiinnostusta, niin voisin panostaa niihin. Jos sulla on mielessä aiheita, jotka kiinnostaa tai ei, niin vinkkaa! Kiinnostaako enemmän yksittäiset aiheet vai postaussarjat?

Sitten päivän asiaan. Yritän taas saada ruokailun raiteilleen opiskeluarjen palattua kuvioihin. Ajattelin kokeilla, jos tällainen auttaisi alkuun. Eli, tein viikon ruokalistan aiemmin esittelemälläni tavalla ja päätin kirjata kaiken. Tässä siis vain päivälliset, näiden lisäksi olen syönyt aamupalan, arkipäivinä lounaan koulussa/töissä ja välipalan päivittäin. Iltapalaa en syönyt minään iltana, sillä söin päivällisen tavallista myöhemmin. Ruokarytmissä ja annoskoissa on siis vielä petrattavaa, mutta tämä olikin vasta ensimmäinen ruotuunpalaamisviikko. Ei voi saavuttaa kaikkea kerralla.

Tältä ensimmäinen viikko näytti:

Maanantai: Mustajuurigratiini ja rapeat kalafileet

Olen ottanut tavoitteeksi käyttää lähinnä satokaudessa olevia raaka-aineita ja kokeilla vähintään kerran kuun aikana jotain sellaista, jota en ole ennen kokeillut. Nyt heti kuun alkuun valikoitui mustajuuri. Tämän gratiinin ohje tuli ensimmäisenä vastaan ja ajattelin kokeilla sitä.

Ohje oli mielestäni hyvä ja selkeä. Ruuasta tuli mielestäni liian hapokas enkä aio ainakaan tällä tavalla tehdä sitä uudestaan. Jos teen mustajuurigratiinia uudestaan, aion kokeilla miedompia ja pehmeämmän makuisia juustoja (tässä Västerbotten ja parmesan). Mustajuurta kokeilen varmaan uudestaan toisenlaisessa ruuassa. Mulle jäi vähän epäselväks sen ominaismaku voimakkaiden juustojen vuoksi.

Tiistai: Sama kuin maanantaina

Koska ruoka oli niin hapokas, ajattelin kokeilla jalostaa gratiinia ja heitin lopun blenderiin kookoskerman kanssa. Tavallinen (ruoka)kerma olisi varmaan riittänyt pyöristämään maun, mutta sellaista ei löytynyt kaapista. Näin tiistaille syntyi sosekeitto. Ihan hyvä jalostus. Paahdoin päälle ruisleipää mausteöljyssä ja nappasin pakkasesta muutamat basilikan lehdet.

Keskiviikko: Kaalilaatikko

En ole muistaakseni koskaan tehnyt kaalilaatikkoa ihan ite. Äitin kanssa kyllä joskus. Ihan ei mennyt valmistus käsikirjoituksen mukaan, sillä heitin sipulit pitkin lattioita silppurin livetessä otteesta, mutta hyvää siitä tuli ilman sipuliakin. Lisäsin porkkanaa, vaikkei sitä ohjeessa ollutkaan ja aion tehdä niin myös jatkossa. Lisäsin annokseen itse tehtyä puolukkahilloa.

Tääkin valikoitui listalle satokauden vuoksi ja myös siksi, että sitä tulee syötyä tosi harvoin yhtään missään, vaikka se on nii-in hyvää. Aion tehdä sitä jatkossa vähintään kerran vuodessa (se on jo usein tähän verrattuna).

Torstai: Sama kuin keskiviikkona

Lämmitin pannulla ja nautin samoin puolukkahillolla kuin edellisenä päivänä. Laitoin loput pakkaseen, siellä on nyt kolme annosta odottamassa.

Perjantai: Valmis tomaatti-vuohenjuustokeitto

Iltapäivän/illan aikana ei ollut poikkeuksellisesti yhtään ruokanälkä, vedin elämän risaseks ja söin turkinpippuri-suklaalevyn (en muista milloin viimeks oisin kyenny syömään kokonaisen levyn illassa, yleensä tulee stoppi paljon nopeammin) sekä nachoja ja salsaa. Välillä tälläset on mun mielestä ihan fine, kun se ei kuitenkaan ole jokapäiväistä eikä edes kovin usein tapahtuvaa. Suunniteltu päivällinen siirtyi siis lauantaille, mikä oli ihan hyväkin, koska en ollut suunnitellut viikonlopun ruokia etukäteen.

Lauantai: Valmis tomaatti-vuohenjuustokeitto

Tämä päätyi ruokalistalle siksi, ettei se mene hukkaan. Mulla on joitain valmisruokia (lähinnä sosekeittoja) kuivamuonalaatikossa, jotta aina on jotain ruokaa nopeasti saatavilla. Muuten en käytä valmisruokia arjessa. Tässä oli menossa päiväys umpeen, joten se oli laskettava viikon aikana syötäväksi. Tuunasin keittoa ruokaisammaksi lisäämällä lautaselle raejuustoa ja mausteöljyssä paahdettua ruisleipää.

Sunnuntai: Katkarapunuudelit

Ei huvittanut kauheasti panostaa eikä lähteä kauppaan, joten tein ruuaksi, mitä kaapista löytyi: nuudeleita tuunattuna inkiväärikatkaravuilla (itse maustetuilla siis), paprikalla ja fetajuustolla.


Kiinnostaako tämän tyyppiset postaukset? Jos joo, voisin ehkä tehdä näitä jatkossakin.

Ruokaa ja jäätelöä Helsingissä

Olen käynyt kesän aikana hävyttömän usein ulkona syömässä ja kahvilla. Enimmäkseen siksi, että se on helppo tapa tavata ystäviä, etenkin suoraan työpäivän jälkeen. Tai lomapäivinä, jolloin on buukannut päivänsä täyteen treffejä.

Hämmennyin ruokakuvien vähyydestä. Kaikesta huolimatta olen kesän aikana kuvannut enemmän itse tehtyä kuin ravintolaruokaa! Ajattelin kuitenkin kirjoittaa postauksen paikoista, joissa olen herkutellut kesän aikana Helsingissä ollessani. Muista vierailukohteista kerroin maanantain postauksessa.

Tässä listauksessa kaikkea jäätelöstä aamupalaan ja buffettiin, olkaa hyvät! Ja olen siis syönyt kesän aikana myös muualla sekä kotona, mutta tässä tärpit, jotka tuli ekana mieleen satunnaisessa järjestyksessä.

Sushibuffet x 2: Haiku ja Konnichiwa

Näistä jälkimmäisessä olen käynyt aiemminkin, ensimmäinen oli uusi tuttavuus. Sushi toimii aina ja etenkin buffet.

Satkar:

Nepalilainen ravintola, toimii etenkin lounaalla, jos on unohtanut syödä aamupalaa.

La Torrefazione:

Torren brunssi on aina hyvä, niin myös tänä kesänä. Kiva myös "muuten vaan" kahvilana. 

Tin tin tango:

Tämäkään ei petä koskaan. Aamupalaa tarjolla aina. Nyt listalla oli kesäspessu, joka piti tietysti testata. Kannatti.

Helsingin jäätelötehdas:

Tää on niin klassikko ja niin hyvää jäätelöä, että valitsen tän, jos irtojätskeistä on valittava, minne suunnata.

BusGelato:

Jäätelöä pyörän kyydistä! Tämä oli uusi tuttavuus, mutta ainakin salmiakkijäätelö niin hyvää, että aion maistella näitä uudelleenkin.

Factory:

Kävin täällä yhdessä vaiheessa vakiona, jos söin salaattia keskustassa. Sitten se on jotenkin jäänyt, kunnes tänä kesänä taas muistin. Kävin kerran ystäväni kanssa ja kerran otin mukaan ja menin puistoon syömään. Salaatit ovat edelleen mielestäni hinta-laatusuhteeltaan parhaasta päästä.

Twister:

Myös täällä on hyvät salaatit, muuta en ole tainnut maistaa. Täällä kuitenkin vähemmän täytteitä kuin edellisessä eli kannattaa valita paikka nälän mukaan. Toisaalta täällä salaattipohjaan saa halutessaan pastaa.

Soma:

Tätä kaipaan Helsingistä ja olen pyrkinyt käymään aina täällä vieraillessani. Aika hankala syödä, mutta niin hyvää. Jos otat mukaan ja syöt esim. puiston penkillä, muista ottaa tarpeeksi paperia mukaan. Testasin viimeks, yks paperi ei riitä..

Fafa's:

Niin hyvää, aina. Näitäkin tosin vähän hankala syödä, joten suosittelen: paljon paperia! Tätäkin kaipaan Helsingistä. Lähikunnassa ois kyllä, mutta sinne on niin harvoin asiaa kotona ollessa, että taitaa jatkossakin pysyä Helsinki-herkkuna.

Santa Fe:

Myös tämä kuuluu Helsinki-suosikkeihini ja kaivattujen listaan. Tää oli joskus lapsuudessa mun ja äitin vakiopaikka, kun vietettiin kaupunkipäiviä. Nyt tästä on muodostunut vakipaikka mun ja yhden ystävän treffeille. Tänä kesänä käytiin siellä myös äitin kanssa piiiitkästä aikaa.

Magnum Helsinki:

Tämä kuului kesäperinteisiini nyt kolmatta kertaa. Niin herkkua!

Cafe Regatta:

Kestosuosikki Helsingissä. Käytiin täällä usein, kun sisko oli pieni ja sen jälkeen olen käynyt vaihtelevasti, kuitenkin vähintään kerran kesässä (ja yleensä vähintään kerran jonain muuna vuodenaikana).

Starbucks:

En muista aiemmin syöneeni täällä mitään ja sen kerran kuin se oli tarkoitus, oli uuni rikki ja täytyi vaihtaa suunnitelmaa (en halunnut lämmitettäväksi tarkoitettua kylmänä). Ruisleipä oli kuitenkin hyvää ja oinam, ananasjäätee!!!

Lasipalatsin kahvila:

Tämä on varma valinta, jos ei tunnu keksivän paikkaa tai ei jaksa/ehdi liikkua kovin pitkiä matkoja.

Presto:

En muista käyneeni täällä aiemmin. Käytiin kahden ystäväni kanssa lounaalla. Buffetruoka oli hyvää, mutta erityisen hyvin mieleen jäi loistava palvelu. Ystävilläni oli molemmilla lastenvaunut mukana ja henkilökunta toivotti meidät tervetulleiksi ja auttoi pääseemään portaat ylös rauhallisempaan kohtaan ja olivat muutenkin erittäin huomaavaisia koko vierailumme ajan.

Kotikeskiviikko: ulkovaatekomero

Nykyisen kodin ehdoton plussa on vaatehuoneet. Niitä on kaksi, toinen ulkovarusteille ja toinen sisävaatteille. Ne eivät ole erityisen suuria, mutta en sellaisia kaipaakaan. Näihin mahtuu juuri kaikki tarpeellinen siististi. Tässä postauksessa aion esitellä sen, jossa säilytän ulkovarusteet.

Tykkään erityisesti siitä, että ulkovaatteet saa oven taakse piiloon. Eteisessä oli myös naulakko, mutta se poistettiin jo ennen muuttoa, sillä en kokenut sitä tarpeelliseksi ja näin vapautui sopiva tila lipastolle. Mielestäni eteinen on paljon seesteisemmän näkönen, kun ei kaikki takit ja kengät pönötä siinä. Vaikka ne laittaisi kuinka siististi, on näkymä silti hieman sekava. Siksi tykkään siitä, että ne ovat oven takana. 

Ratkaisu ei ole perinteinen ja aiheuttaa vieraissa hämmennystä, kun ei paikka takeille ole selkeästi havaittavissa. He jättävät yleensä takkinsa lipaston nuppiin tai aiemmin blogissa esiteltyyn laukkujen ovenpäällisnaulakkoon, jos en muista mainita komerosta. Itsekin jätän välillä kengät ja takit eteiseen näkyville, kun oven avaaminen ja takin henkariin laittaminen on muka liian haasteellista ja aikaa vievää.. Ompahan. Siistin ne kuitenkin suhtnopeasti takaisin paikalleen.

Kuvat ovat tälläkin kertaa vähän huonot, sillä komeron kuvaaminen on hieman haastaavaa. Komeron valaistus on tosi hyvä, vaikkei kuvissa siltä näytäkkään..

Kenkähyllyn hankin jo edelliseen kotiin,
mutta koska leveys on säädettävä, sopi se
myös tänne paremmin kuin hyvin.
Roikkuvan korin hankin komeroon nimenomaan
pyöräilyvarusteille ja se on käytössä osoittautunut
nappivalinnaksi. Tänne muuttaessa myin eteenpäin
kaikki edelliset puuhenkarit, koska halusin yhtenäisen ilmeen ja mieluummin mustat kuin puiset. Mulla oli käytössä pitkään erinäisiä puisia ja nyt kaipasin selkeyttä ja uutta ilmettä.

Tässä kuvassa näkyy hieman, miten komero jatkuu seinän taakse, mutta on isompi kuin miltä kuvassa näyttää. Nurkassa säilytän suksia, koska siellä ne pysyvät hyvin turvassa.

Myös huopalaatikot hankin jo edelliseen eteiseen ja
meinasin myydä ne muuton yhteydessä, mutta ne saivatkin hyvän paikan myös uudesta eteisestä. Niissä säilytän villasukkia, sateenvarjoja, sadevaatteita, pohjallisia yms. Tästä saa ehkä eniten selkeyttä vaatekomeron koosta. Laatikot ovat keskenään samankokoiset ja hyllylle jää vielä 2/3 laatikon tila vapaaksi.

Muutamia vierailukohteita Helsingissä

Kuten aiemmin blogissa kerroin, olen nähnyt tänä kesänä enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan yhteensä. Paljon ollaan käyty kahviloissa ja ravintoloissa, mutta paljon on mahtunut muitakin kohteita. Ajattelin tässä postauksessa kertoa lyhyesti näistä, jospa niistä löytyisi jollekkin uusi vierailukohde tai muistutus tiedossa olleesta.

Lasten kaupunki:

Olen kirjoittanut aiheesta heinäkuussa, kun olin vieraillut siellä ensimmäisen kerran. Kävin vielä uudestaan toisessa seurassa ja kokemukset olivat samat. Suosittelen edelleen.

Uunisaari:

Olen ollut Uunisaaressa vain kerran aiemmin ja silloin ystäväni häissä, joten saari ei ollut entuudestaan varsinaisesti tuttu. Päädyttiin sinne pitämään kalliolla piknikiä suklaalevyn kanssa ja iltauinnille. Edestakainen lauttamaksu on 1€ eli todellakin kohtuullinen. Uimaranta on aika pieni enkä tiedä, kuinka täynnä se on hellepäivänä tai muutenkaan päivällä, mutta ainakin näin iltauinnilla saatiin olla keskenämme. Aion vierailla Uunisaaressa uudelleenkin. Kallio sopi hyvin hengailuun ja piknikille. Ranta oli mukavan tunnelmallinen kompaktin kokonsa ansiosta.

Hernesaaren ranta:

Tykkään tästä paikkana paljon. Tähän
mennessä olen käynyt siellä vain keikoilla, tänä kesänä kerran. Keikkatarjonta ei ollut tänä vuonna yhtä mieleinen kuin aiemmin. Olisi kiva käydä täällä joskus ihan muuten vaan, jotenkin ei vaan oo tullut mentyä "ilman syytä".

Fallkulla:

Käytiin kotieläintilalla kahden ystävän ja yhden kummipojan kanssa. En ole varma, olenko käynyt siellä aiemmin, mutta voisin mennä uudelleen. Kannattaa valita lämmin päivä tai varata tarpeeksi vaatteita. Meille ei sattunut kovin lämmintä päivää enkä ollut tajunnut varautua tarpeeksi hyvin, joten tiedän mistä puhun (vaikka tarkeninkin ihan ok).

Kasvitieteellinen puutarha, Kaisaniemi:

En ollut koskaan käynyt kasvihuoneissa sisällä, ulkopuutarhassa olen kierrellyt pari kertaa. Oli kiva kierrellä myös kasvihuoneet. Tämä on kuitenkin kohde, jonne ei välttämättä tule mentyä kovin montaa kertaa, vaikka siellä hienoa olikin. Suosittelen käymään vähintään kerran!

Helsingissä on tietysti paljon muitakin mukavia kohteita, mutta ajattelin pitää postauksen kompaktina ja esitellä vain ne, joissa tämän kesän aikana vierailin. Perjantain postauksessa listaan ruoka-, kahvi- ja jätskipaikkoja, joissa vierailin kesän aikana.

Kolme ensimmäistä valokuvaa Fallkullasta, ystäväni kuvaamia. Viimeinen itse kuvaamani kasvitieteellisestä puutarhasta.

Diy-projekti: Vinyylilevystä kello

Pelastin joskus vuosia sitten mummolan vintiltä kasan pieniä vinyylilevyjä (en tiedä, onko niille joku oma nimitys). Ne ovat odotelleet inspiraatiota ja hyvää ideaa siitä asti, mutta sellaista ei oikein ole löytynyt. Kelloa olen aika ajoin miettinyt, mutta se on aina jäänyt. Lähinnä, koska en ole joko jaksanut tai muistanut selvitellä koneistoasioita. Ostin Sinooperin konkurssimyynnistä kellon koneiston ja viisarit ja iskin ne yhteen levyistä. Kello etsii vielä lopullista paikkaa. Nyt se raksuttaa makuuhuoneessa laatikon päällä ikäänkuin testinä, että häiritseekö ääni nukahtamista.

Kello oli helppo ja nopea tuunaushomma. Reikää piti hieman suurentaa kirurgin veitsellä, muuten se ei vaatinut valmistelutoimenpiteitä. Koneisto reiästä läpi ja viisarit kiinni. Patteri paikalleen ja kello oikeaan aikaan.

Mulla on vielä 10 levyä jäljellä. Jos sulla on joku hyvä idea, saa ehdottaa! Kulhot ois kivoja, mutta nää on liian pieniä, ei jää oikeestaan säilytystilaa millekään.