Varovasti nyt, tää hetki on hauras

Eilen oli ihan huippu päivä.
Aloitin päivän kaupunkihengailulla kolme vuotiaan kanssa. Käytiin ostamassa hälle ekat omat kynsilakat ikinä ja sitten hengailemassa BR-lelussa, Stockan jouluikkunoilla ja Sokoksen leluosastolla. Ei yhtään hullumpi alotus päivälle.

Odotin värivalinnoiksi tyyliin pinkkiä mut hei, nää ja tavallinen musta! Aika päheet.

Kun luovutin lapsen takaisin äidilleen, suuntasin ystävieni kanssa brunssille. Oi miten huippua! Paikaksi oli valikoitunut Deli Café Maya Punavuoressa (varoitus! sivuilla pärähtää soimaan musiikki!).
Paikka oli kaikille uusi tuttavuus, mutta vaikutti nopean nettiselailun tuloksena eniten kokeilunarvoiselta. Ja kyllä kannatti! Paikka oli pieni ja tunnelmallinen. Vaikka brunssi oli buukattu täyteen (kannattaa tehdä pöytävaraus!), ei tullut sellaista Apua kun kova meteli ja paljon porukkaa-fiilistä, mikä usein saattaa tulla täysissä paikoissa. Äänitaso pysyi koko ajan matalana (mitä arvostaa suuresti kova metelisen viikkotyön vastapainona) ja tunnelma oli tosi kiva. Ruoka oli niiii-iin hyvää! Oli erilaisia salaatteja ja muita, munakokkelia, pekonia, erilaisia leipiä ja levitteitä, croissantteja, juustoja, jogurttia, tuoreita hedelmiä ja jälkkärikakkuja! Ja kaikki itse tehtyä. Mehuja, kahvia ja teetä. Hinta 19€.
Kattaukset lauantaisin ja sunnuntaisin klo: 10, 12 ja 14. Suosittelen, menkää sinne! Kaikki. Pian.

Brunssilta siirryin paniikkiratkaisuostosten kautta ystävän luokse saunomaan. Illalla olisi yhteisen ystävän synttärijuhlat ja valmistauduttiin sinne yhdessä. Musiikkia, hoitoja ja rentoa oloa. Ihan parasta. Vaatteiden valinnan vaikeutta. Olin kriiseillyt edellisenä iltana vaatteista ja brunssin jälkeen päätin käydä kahdessa kaupassa (edellisenä päivänä kävin neljässä enkä löytänyt mi-tään!) Toisesta löysin mekon, jonka päädyin pitämään ja kyllä olikin kiva! Se sai myös paljon kehuja. Välillä paniikkiratkaisut on kaikista parhaita! (Mutta siihen ei kannata luottaa, vaikka mulla on käynyt monesti hyvä tuuri.) Mulla oli mukana kotoa yks mekko, että laitan sen, jos ei parempaa löydy. Suurin ongelma itseni mielestä juhlamekkojeni suhteen on kai se, että nää oli taas niitä parhaita naisia, joiden kanssa olen melkein kaikki juhlani juhlinut monta-monta vuotta. Nehän on nähnyt mun kaikki mekot enkä mä halua näyttää kaikkien juhlien kuvissa aina samalta!
Ja tadaa, täs on tää! (Yläosa on edestä paljetteja. Mekko on kokomusta, kuvassa paljetit heijastavat valoa.)

Mekko/Cubus

 

Kun kaikki oli valmista, suuntasimme kohti juhlapaikkaa! Ihania tyyppejä, hyvää ruokaa ja juomaa, musiikkia ja yhdessä oloa. Ihan huippu ilta! Kiitos juhlista ja paljon paljon onnea illan sankarille!
Mun naiset on parhaita. Puss.

Haluan vielä jakaa tän (Otsikko tästä)
Eva & Manu - Varovasti nyt

(Taas on hiljaista pitänyt.. Yritän taas kerran ryhdistäytyä ja kirjoittaa menneen kuukauden asioita tässä. Pian.)

Lemppari-isi

Mulla on paras isi (niinkuin varmasti kaikilla muillakin, omaksi isäkseen paras).
Mulla on käynyt supertuuri. Mun isi on cool myös monen muun mielestä. Kuulin myös, että mun iskä oli päiväkodin lemppari-iskä (tai ainakin yks niistä. Eihän sellasista puhuta, vaikka kaikki tietää, että lempparityyppejä on kaikkialla.)
Kerroin siitä isälle, joka vastas, että varmaan siks, ku mä olin vaikein lapsi, niin yhessä oltiin sit keskiarvo.
Kiitos, mäkin sua.

Multa kysyttiin viikolla, että millanen ois unelmaisä mun lapsille. Vastasin, että aika sellanen ku mun iskä (sellasta siis ettimään, tiiä vaikka ois löytyny jo..) Niillä lapsilla ois hyvät oltavat. Maailman coolein mofa ja cool isä. Sit ei varmaan ees haittais, vaikka äiti ois vaikein..

Oon ihan isin tyttö.
Riidan jälkeen isä laittoi viestiä, että diggaa musta niin paljon, vaikka välillä oon niin ärsyttävä. Loppuun totesi, että mun onneksi hän ei koskaan ole. Vastasin, että Sukuvika, isänsä tytär.

Trevlig farsdag. Puss.