torstai 22. marraskuuta 2018

Joulufiilistely: lorukorttijoulukalenteri

Kummityttöni täyttää pian kaksi. Ajattelin hänen olevan nyt sen ikäinen, että voisi saada jotain irti joulukalenterista. Mietin, ettei kuitenkaan vielä mitään monimutkaista ja jotain, joka säilyisi käytössä joulun yli ja ehkä vielä vuosia. Siitä sainkin idean yhdistää lorupussi ja joulukalenteri!

Olen tehnyt päiväkotityössä suuren määrän lorukortteja, joten se oli itsessään tuttu homma. Nyt halusin kuitenkin tehdä vähän persoonallisemmat ja kirjoitin kaikki lorut kortteihin käsin.

Lorukorttien kokoamisen aloitin lorujen etsimisellä. Tai päätin ensin keskittyä eläinaiheisiin loruihin ja sitten aloin etsiä. Selasin kirjoja ja nettiä ja keräsin yhteensä 30 lorua: sunnuntaille kaksi ja jouluaatolle kolme. Kirjoitin lorut puhtaaksi valkoisille paperilapuille, jotka sitten liimasin puolikkaisiin korttipohjiin. Toiselle puolelle korttia liimasin aiheesta kertovan tarran (eläimen). Koska en löytänyt tarroja kaikista eläimistä, käyn vielä pohdintaa, printtaanko kuvat lopuista vai piirränkö itse. Valmiit kortit laminoin.

Sain laminointitaskuja tätä varten kaverilta ja olin suunnitellut lainaavani koulun laminointilaitetta, mutta iskikin inspiraatio kotona ja päätin kokeilla silitysrautaa. Hyvin toimi! Eli kortit laminointitaskuun, tasku leivinpapereiden väliin ja silitysraudan keskilämmöllä hetken aikaa. Helppoa ja kätevää!

Silitin lattialla pyyhkeen päällä, koska näin sain kaikista helpoiten vaihdettua arkkeja kun kaikki pysyivät järjestyksessä lattialla, lauta olisin ollut liian ahdas. Omistan kyllä silityslaudan..

Askartelin henkarista, satiininauhasta ja pyykkipojista kalenterin, jonka on tarkoitus jäädä kalenterikäyttöön kummitytölle. Aion keksiä joka vuodelle uuden teeman, mitä kalenterista paljastuu. Ensi vuonna on ehkä jo havaittavissa omia mieltymyksiä, joita voi hyödyntää, tänä vuonna mentiin ihan kummin mutu-tuntumalla.


Kuva on valitettavasti hieman epätarkka ja pimeä, sillä ehdin pakata sen jo kasaan kuljetusta varten ennenkuin muistin, että mun piti ottaa siitä paremmat kuvat.. Noh, idea siitä varmaan kuitenkin selviää. Paperipussit ja vaaleanpuna-valkoiset numerotarrat ostin settinä Clasulta. Aika ompelulle ei yksinkertaisesti ollut. Toivottavasti paperipussit säilyy käyttökelpoisena vähintään ensi jouluun, niin ei tuu niin paljon roskattua..

Kuvia lorukorteista en tietoisesti laita, jotta kummitytön äidilläkin on jotain yllätystä lapsensa kanssa kalenteria avatessa. Toivottavasti sait postauksesta idean irti ja ehkä myös itsellesi hautumaan, jos ei täksi jouluksi ehdi niin ainakin ensi jouluksi!

Saat mielellään jakaa omat parhaat diy-kalenteri vinkkisi kommentteihin, niin saa hyvän idean kiertämään vaikka seuraavia jouluja varten!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti