Olin eilen ystäväni kanssa leffassa ja sen jälkeen skumpalla. Ilta oli oikein onnistunut ja ihana.
Kotimatkalla yöbussissa takanani oli joukko teinejä, jotka pitivät ihan älytöntä meteliä. Miksei kukaan ole opettanut niille äänenvoimakkuuden säätelyä? Heidän edessään mies, jota valtavasti ärsytti teinien ruma kielenkäyttö ja jota hän useasti, kovaa ja epämääräisin keinoin kommentoi.
Kun oma pysäkkini lähestyi, pysäytti kuljettava yllättäen jo ennen mutkaa. Pysäkkini on mutkan jälkeen. Edessä istunut poika alkoi meuhkata aiheesta, että minä aion jäädä vasta pysäkillä. Kuski meuhkasi takaisin, ettei hän aio pysähtyä siihen, koska jää kiinni ylämäkeen (varsinainen ylämäki.. Olen asunut ikäni samassa paikassa enkä ole kuullut että siihen "mäkeen" ikinä kukaan olisi jäänyt jumiin. Enkä ole ikinä nimittänyt sitä mäeksi, siinä on ehkä 10asteen nousu...).
Noh, jäimme bussista ja lähdimme tarpomaan lumipyryssä kotejamme kohti.
Siinä mäessä se "pysäkistä meuhkannut poika" aloitti keskustelun.
"Oota vähän. Mä voin varmaan kuvata ku mä haastattelen sua?"
"Siis mitä sä aiot haastatella?"
"Mulla on kouluprojekti joululomaksi ja mä kuvaan ku mä haastattelen sua."
"Joululoma tais mennä jo.."
"No emmä sillä videolla aio runkatakkaan!"
"Emmä niin ajatellutkaan, ajattelin vaan, että koulujen joululomat kyllä tais mennä, että mikähän projekti sulla on.."
"Meillä on vielä joululoma kun ei ollut syyslomaa"
(Haastattelu alkoi yllättäen)
- Mitä mieltä sä oot tasa-arvosesta avioliittolaista? Pitäiskö sun mielestä homoilla olla adoptio-oikeus? Ja sitte vielä semmonen, että mitä mieltä sä oot Pink Floydin uusimmasta levystä?"
(Videosta tuli varmasti hieno, kamala lumipyry, sivusta kuvattu pimeässä, pipo syvällä ja kaulahuivi tiukalla)
"Mä kyllä vielä vähän ihmettelen, että mikähän oli tää kouluprojekti. Miks sä kävit haastattelun suomeksi, jos kerran oot ruotsinkielisessä lukiossa?"
"Koska mä aattelin et sä et.. Ai siis puhuksä ruotsia? Sä näytät ihan suomenkieliseltä!"
"Ahaa."
"Pratar du svenska?"
"Jo."
(Aloitti haastattelun uudelleen ruotsiksi. En vastannut enää, mehän oltiin käyty se jo. Myös keskustelu käytiin loppuun ruotsiksi, mutta kirjoitan sen tähän suomeksi, jotta ei jää ymmärtämättä.)
"Ai siis ooksä suomenruotsalainen?"
"Joo."
"Mennäänkö kahville joku päivä?"
"Sä käyt lukiota, kuin vanha sä oot?"
"Joo, kuustoista. Mut mulla on iso pippeli!"
"No, mä oon kakskytviis."
(Onneksi tässä kohtaa oli aika kääntyä eri suuntaan ja sanoin viimeisen lauseen jo ylittäessäni tietä. Viimeisen lauseensa hän huusi perääni.)
"Kakskytviis? Mut mä tykkään siitä!"
Että sellainen kotimatka sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti