Omassa iässä oma täydellinen elämä

Naapuritalon päiväkoti-ikäiset lauloivat aamulla niin että koko tienoo raikui:

Mietin mitä jää kun mä lähden täältä,
Mut ei syytä huoleen,
Se päivä ei oo vielä tänään,
Mietin mitä jää kun mä lähden täältä,
Kun mä kuolen,
Se päivä ei oo vielä tänään.

Se päivä ei toivottavasti ole myöskään pian. Moneen kymmeneen vuoteen. Kun illalla sama biisi tuli soittolistalla, aloin miettimään, että miksi nykyään tuntuu kuin syntymäpäivät tulisi nopeammin kuin lapsena? Eikö sen juuri pitäisi mennä toisin päin..
Lapsena niillä on enempi merkitystä, haluaa kasvaa ja tulla isoksi ja oppia uutta. Mutta ei sillä nykyään enää ole yhtä positiivisia merkityksiä. Vaikka toki synttärit on kivoja ja edelleen on kiva niitä juhlia ja tulla vanhemmaksi ja viisaammaksi. Mutta iän lisääntyminen tuo enemmän vastuuta ja huolia kuin aiemmin. Ja vähän kriisinpaikkojakin..

Nyt kun täytän näin paljon, olisi pitänyt saavuttaa jo se ja tää ja toi ja kolmeenkymmeneen on enää näin monta vuotta ja siihen mennessä olisi kiva olla mies ja ehkä lapsetkin, niin tässä tulee kiire, koska pitäähän se mies tunteakkin ennen lasten tekoa. Tai oishan se ainakin ihan kiva..
Maailma luo kauheasti erilaisia vaatimuksia ihmisille ja eräänlaisia aikarajoja. Että mitä tiettyyn ikään mennessä olisi pitänyt saavuttaa ja suorittaa ja tehdä, että olisi elänyt jotenkin hyvän elämän tai ainakin sen, mikä on kaikkien haave. Muka-haave.

Ei yleinen haavekuva ole kokonaisuudessaan varmaan kovin monen se ihan oikea Näin-elämäni-on-pakko-sujua-unelma. Vaikka niin oletetaankin ja yksilöltä odotetaan sen saavuttamista. Se luo ihan kamalat paineet ja helposti unohtaa ne kaikista tärkeimmät jutut, mitä kohti tavoitella.
Aina se ei vaan mee niin. Joku suunnitteli mua paremmin, kuten Olavi Uusivirta laulaa. Elämä voi silti olla ihan täydellistä juuri omaksi elämäksi.

Mun synttäreihin on enää ihan muutama päivä ja kyllä musta on kiva vanheta. Ainakin sen takia, että isä vie mut jätskille ja sen takia, että saa juhlia kaikkien ihanien kanssa. Ja ihan muutenkin. Vaikka en olekkaan saavuttanut oikeestaan mitään, mutta olen tyytyväinen kaikkeen, mitä olen kokenut. Ei elämää voi etukäteen suunnitella, vaikka olisi sellaista, minkä haluaisin olevan toisin.

Mutta koska ei ole, tämä on juuri täydellinen, juuri näin, juuri minun elämänäni.