Lapsenvahti

Touhukkaan arkiviikon päätteeksi olin eilisillan vahtimassa lapsia. Termi on mielestäni tyhmä, eihän niitä tarvitse vahtia. Tai tarvitsee toki, mutta vahtiminen kuulostaa jotenkin karulta. Mutta emmä kyllä mitään parempaakaan termiä keksi.. Mutta siellä olin, aikuisena läsnä, kun vanhemmat olivat konsertissa.
Lapsia oli kolme. Kahdesta perheestä. Toista tytöistä olen hoitanut paljonkin, poika ja toinen tyttö olivat kaverin perheestä. Heidät olen nähnyt kerran kauan sitten. (Pienimmän maailmassa se on kauan sitten. Hän on nyt eskari eikä ollut mitään muistikuvaa että olisi minut nähnyt aiemmin ja hänhän kuitenkin muistaa kai-ken.) On siitä oikeestikkin monta vuotta.. Eilen mua oli odotettu paljon.
Eilen olin juuri sellainen maailman paras lapsenvahti, jollaisen olisin itelleni aikanaan halunnut. Menin sinne lähellä oikeaa nukkumaanmenoaikaa, mutta lapset saisivat valvoa, jos jaksavat. Iltapalaksi oli varattu sipsiä ja vanukkaita ja rakensimme keittiöön majan, jossa lapset saisivat nukkua. Kuin kiva lapsenvahti! (Vaikka oikeestihan vanhemmat olivat iltapalat varanneet ja antaneet luvat kaikkeen normaalista poikkeavaan..) Ilta sujui leppoisasti. Tytöt piirsivät ja poika luki. Rakensimme hienon majan ja petasimme sinne sängyn. Yökkärit päällä, jotta voi sitten mennä nukkumaan kun nukuttaa. Iltapalaksi kaksi halusi vanukkaan lisäksi leipää. Ei yhtään sipsiä. Ja juomaksi maitoa. Onneksi niillä on sentään jokin terveellisyyskäsitys, vaikka olisi saanut laittaa ranttaliksi!
Kun vanhemmat tulivat, olivat lapset majassa, enää yksi hereillä. Vanhemmat yllättyivät siitä, että lapset eivät olleet väkisin pysyneet hereillä, vaikka olisi saanut. Kaikilla oli onnistunut ilta.

Kun poika meni ekana nukkumaan, toivotin hyvää yötä ja sanoin, että oli mukava nähdä. Hän vastasi "Kiitos. Niin oli todella mukava nähdä. Toivottavasti nähdään uudestaan!" Tulipa hyvä mieli!


On mullakin lapsena ollut lapsenvahteja. En muista kovin montaa, mutta naapurin isot pojat kävi mua välillä vuorotellen hoitamassa. Joskus oli tyttöystävätkin mukana. Kai ne olivat kaikki neljä oikeesti kivoja, mutta yksi on mun mielikuvissa Tyhmä, koska kerran käski  mennä nukkumaan kesken pelin, vaikka se kiva mies ois vielä antanut pelata loppuun. Suutuin ja sanoin naista Lehmäksi. Mitäs tulee tänne komentelemaan. Että anteeksi vain hänelle! Vaikka lapsenvahtina olen mielestäni yleensä tosi hyvä, hoitolapsena en varmasti sitä ollut.. Mun hoitolapset kyllä on ihania vain.