Kirjoittamattomuuden selittelyä ja yks asu

Ihan näin kauaa ei ole mennyt synttäreistä toipumiseen mutta tähän muuhun elämiseen kyllä. En oikein tiedä, miksi on yhtäkkiä tuntunut tosi haipakalta kaikki vaikkei tässä oikeesti ole edes ollut oikein mitään. Ehkä juuri siksi. Kesä on alkanut sellasissa sekavissa chillailufiiliksissä. Kotiin tullessa väsyttää eikä tee mieli tehä mitään, viimeiseksi avata kone ja kirjoittaa jotain. Huh..
Edelleen on kodin laitto vähän vaiheessa ja serkun häävalmisteluissa avustaminen on vienyt vähän aikaa. Sitten on toki liikunta ja ystävät, jotka vie aikansa. Selkä meni jumpalla ja sitä on hoidettu. Kunnossa on. Partio on ollut enimmäkseen taka-alalla, vaikka on sekin oman aikansa ottanut. Sitten on ollut jotain ihme säntäilyä paikkaan x ja y ja huhhah. Kivaa on kuitenkin tämä eläminen, edelleen. Sehän se pääasia on. Viikko vielä töitä ja sitten on loma. Loma, jonka piti olla ihan tyhjä mutta oho, onhan siinä kuitenkin kaikenmoista. Kaikkea kivaa kuitenkin vain.
Jos yrittäisin tehdä paluun blogielämään. Kevät on asumismuutosten jälkeen mennyt blogin puolella vähän heikosti, mutta aina voi yrittää palata takaisin ruotoon.. Jos viimein onnistuis.

Vaikka ilmat on viime aikoina ollut vähän tylsät noin niinkuin kesää ajatellen, niin on kivaa, kun on voinut vähän erilailla pukeutua. Tämänhetkinen suosikkini on tämä:

Mekko/Lindex, tennarit/Dinsko, laukku/Aleksi13, 

aurinkolasit/Cubus

Sisko oli kylässä ja käytiin kivan ilman sattuessa vähän ulkoilemassa ja valokuvaamassa. Kuvia kertyi kameralla 75 (OHO ja niitä on siis vielä puhelimessakin..) ja on melkein vaikea valita sieltä kivoimmat. Tässä siis kuvia lähiviikkojen tarpeisiin..

Ihanaa juhannusta! Olkaa rauhassa ja turvallisesti.

Kaksviis!

Viime vuonna kirjoitin lapsentasoisesta synttärihuumastani. Allekirjoitan tekstin edelleen.
Eilen juhlittiin ja oli tosi kivaa. Kaikkia tärkeitä tyyppejä, huippuhyvää ruokaa (vaikka itse sanonkin) ja kiva fiilis. Harmitti kuitenkin se, ettei moni sellainen, joka oli sanonut tulevansa, päässyt erinäisistä syistä tulemaan. (Ja pakko myöntää, että myös se, ettei kaikki onnitelleet, joilta olin jotenkin odottanut sitä..) Olen tottakai iloinen kaikista muistamisista ja vieraista, mulla oli ihan huippupäivä!

Päivällä kävin kaupassa. Ostin kaksi siideriä ja myyjä mittaili mua pitkään katseellaan. Lopulta kysyin, miettiikö hän, riittääkö mulla ikä. "Joo, mä tässä vähän mietin." Sanoin, että täytän tänään kaksviis, mutta voin kyllä näyttää paperit. Hän meni vähän noloksi, oli kuitenkin epäillyt mun täysi-ikäisyyttä.. Onnitteli ja kysyi paperit.
Baarissa mun syntymäpäivät huomioitiin ekaa kertaa ikinä! En kyllä ole varma, olenko tuonut sitä kauhean julki koskaan, muta kattoohan ne henkkarit ja siinähän se synttäri näkyy.. Eilen sain drinkkilipun, takana oli oikein käsinkirjotetut onnittelut ja sydän! OOh.

Kaikkia kuitenkin kiinnostaa, miltä nyt tuntuu. Yöllä ihan samalta kuin ennenkin, mutta tähän uuteen ikään herääminen ei ollut kovin nautinnollista juuri tänä aamuna. Noh, ei auta nysväillä, hommiin vaan! Kohta tulee vielä ihania vieraita.

Jaan eilisen ruokaohjeet, kun kykenen laajempaan ajatteluun.

Jatkossa täytän vain 25.

Kaupunkirakkaus

Rakastan mun kaupunkia. Ooh! Voiko tästä olla pitämättä?

(Kuva on matkalla baletista junalle. Oltiin keskiviikkona kultturelleja ystävien kanssa ja käytiin katsomassa Peer Gynt-balettia. Hienolta näytti.)

Muuten viikko on kulunut ja kuluu synttärivalmisteluissa ja muissa arjen askareissa.

Partiota kulisseissa

Tästä onkin tullut partioblogi.. Hyvin harvoin päivittyvä partioblogi. OHO. Eihän se ole tarkoitus.. Tällä viikolla on hässäkkää mutta ehkä sitten on taas enemmän aikaa (ja muuta asiaa kuin partio.)

Viikonloppuna oli retki. Prinsessat ja prinssit. Itse olin mukana vain la-su, mutta kyllä olikin kivaa! Ei siitä sen enempää, joskus täytyy nukkuakkin, mutta jaan muutaman kuvan.

Näin meillä suunnitellaan toimintaa. Tärkeimmät kuvassa.

Pitäähän prinsessoilla kruunut olla! Tärkein ostos ikinä. (Ja siis nimenomaan yli 15-vuotiaille.)

Euroviisukatsomo! Pieni keittiö, kolme pitkää penkkiä + työtaso, 7 tyyppiä ja puhelimen näyttö.

Aamupalaksi prinsessat syö tottakai prinsessapuuroa!

Niin ja kuka sanoi, että partio on pönöttämistä ja muutenkin tylsää? Pah, se ei kyllä tiiä mistään mitään! Partio on just sitä, mitä siitä tekee.

Partiota omalla tyylillä

Taas on melkein viikon tauko.. Voi vitsit että mä oon tässä huono nykyään, anteeks vaan.
Viime päivien jutuista tahdon nostaa esille sunnuntain Kohtaamisen. On tässä ollut muutakin kivaa (ja ei-niin-kivaa kans), mutta se on nyt se juttu!

Partioviikko huipentui Kohtaamiseen, jossa oli huikee määrä Pääkaupunkiseudun partiolaisia. Ensin oltiin Linnanmäellä ja sieltä mentiin Hyvän mielen-kulkueena Olympiastadionille, jossa oli ns. juhlat ja koko komeuden kruunas Haloo Helsinki! Kyllä taas tuli sellanen olo, että kyllä onkin mahtavaa olla partiossa, oispa kaikki muutkin. Vaikka on siinä ne varjopuoletkin, mutta ei mennä niihin, kaikki se hyvä kuitenkin hallitsee...
Mun mielestä on kivaa, että välillä on tälläsiä tapahtumia, joissa ei mennä metsään. Nyt otin kaiken irti aurinkoisesta säästä ja kaupunkioloista ja pukeuduin juuri niinkuin mieli teki. Viihdyin asussani superhyvin, vaikka se oli täysin fiilispohjalta koottu Nyt-on-jo-melkein-kiire-yhdistelmä. Asuvalinta oli ihan nappi, vaikka lähtiessä mietin, että kuin käytännöllistä noissa on kivuta laitteisiin, mutta ei mitään ongelmaa! Vaatekaappini sisältää hyvin vähän epäkäytännöllisiä vaatteita, partiossa opittu käytännöllisyys varmaan peilaa juuri tähän. Eikä töissäkään onnistuisi mikään, jos vaatteet olisivat epäkäytännöllisiä..

(Muistan joskus kirjoittaneeni, että sukkani ovat usein sävysävyyn vähintään jonkun asunosan kanssa.)

Neule, aurinkolasit ja trikoomekko/Lindex, housut/H&M, kengät/Adidas, tuubihuivi/Pieces

Koska mulla oli matkassa sama kuvaaja kuin edellisenä sunnuntaina, ei tästä päivästä ole asukuvien lisäksi kovin paljon järkevää kerrottavaa, ainakaan kuvin. Tapahtumasta muutenkaan en osaa kertoa, koska fiilistä ei voi pukea sanoiksi. Se täytyy kokea itse..
Tässä vähän kuvasaldoa (yritän ensi kerralla pitää kameran visusti itselläni, jos haluan jotain muistettavan arvoisia muistoja..)

Tässä siis päivän parhaat otokset. Kuvaamishalua on, mutta keskittyminen ei vielä riitä tähtäämään.. Harjoitus tekee mestarin.

(Mulla on vapputauko partion tekemisestä ja kuinkas huomaankaan kirjoittavani partiosta. Oho. No, tää on ihan eri juttu, onhan? Tää on kuitenkin oma blogi.. Hih.)

Fiilistele Partioviikkoa. Bongaa tuttuja.

Partioviikko yllätti

Nyt vietetään partioviikkoa, kuten joka kevät. Koska pääsiäinen oli tänä vuonna niin myöhään, yllätyin partioviikon alkamisesta. Miten se onkin jo nyt? Vaikka toki, se on ollut tiedossa jo kauan-kauan ja se on aina sillä viikolla, kun on Yrjön päivä (tänään!). Hämmennyin silti. Täähän on vielä päivän lyhyempi, kun pääsiäinen vei yhden päivän.
Viime vuonna kirjoitin poikkeuksellisen paljon partiosta. Olen edelleen ylpeä Partio - mikä ihana tekosyy...-tekstistäni. Se kiteyttää harrastukseni niin hyvin, välillä sitä vain onnistuu!
Mun elämässä partioviikko ei tänä vuonna mitenkään erityisesti näy, paitsi sunnuntaina on Kohtaaminen, johon kaikki huipentuu. Ehkä sillee, että tällä viikolla jotenkin alitajuisesti hoitaa partioasioita enemmän kuin tavallisesti, vaikka koko ajanhan mä jotain hoidan..

Ja tein sen taas. Vaihdoin Facebookissa profiilikuvani ihan vähän aikaa sitten ja nyt vaihdoin sen taas, kun halusin täksi viikoksi huivikuvan (sen saman kuin viime vuonna, se on paras partiokuva ikinä mikä mun naamasta on otettu). Oho, ehkä kukaan ei ärsyynny mun jatkuvaan vaihteluun.. Tänä vuonna on julkaistu partioviikko-profiilikuvia, jotka kertovat siitä, mitä partio on, mutta en halunnut sellaista omaani. Haluan säilyttää yksilöllisyyteni, vaikka yhtenäiset kuvat kiva idea onkin.

Vapaiden parhaimmistoa

Perjantaista kirjoitinkin jo.
Lauantaina kävin aamulla pitkästä aikaa BodyBalancessa, kylläpäs tuntukin hyvältä. Ja ooh, menin pyörällä, ihana ilma! Tuli oikein hiki, vaikka ei mulla ollut kun huppari ja juoksutrikoot, tätä on odotettu! Jatkuis näin vaan.. Kotona hengailin ja iltapäiväksi menin pienen ihanan nimenantojuhliin. Nimi on ollut tiedossa jo kauan, mutta pitäähän pienen omat juhlat saaha! Tarjoilut oli hyvät ja oli kiva nähä kaikkia tuttuja. Pienen isä oli puolpaniikissa vastassa ovella ja supatti, että tilanne on se, että tupa on täynnä porukkaa eikä hän oikein tiedä, ketä kaikkia siellä on, että mene ja esittäydy itse. Eikai sillä niin väliä, ei kaikkia voi tuntea. Ihania lahjoja sai pieni ja hyvin jaksoi hän. Ikää on kuitenkin vasta 3kuukautta ja kauhea määrä toljottavia ja retuuttavia ihmisiä ympärillä, joista kaikki lepertelee kummasti. Kyllä siinä ittekkin lopulta väsyisi..

Sunnuntaina matkattiin brunssille Gumbostrand konst & formiin. Matkassa sisko, äitinsä ja hänen miehensä. Ilma oli mahtava ja määränpää tyylikäs. Ruoka oli hyvää, mutta 25 euron hintaan olisi ehkä odottanut vähän suurempaa valikoimaa. Fiilis paikassa oli rento ja henkilökunta ystävällistä. Kyllä kannatti käydä. Tavattiin siellä sattumalta tuttujakin. Ruokailun jälkeen tutustuttiin puotiin ja valokuvanäyttelyyn. Hienoja kuvia! Sisko viihtyi paremmin metsässä. Oma näyttelyyn tutustuminen jäi siksi vähän nopeaksi, mutta kyllä mä kaikki näin. Sisko on innostunut kuvaamaan äitinsä järkkärillä ja muisti on täynnä kuvia jäkälästä, kävyistä, puista ja muista tärkeistä luontokohteista. Kevään ekoja leppäkerttuja ei kuitenkaan ikuistettu. Löyty kuvista myös mun kuvia. Ei ehkä ihan ammattilaismateriaalia (vielä), mutta kyllä joukosta valio-otoksiakin löytyi! Toisin kuin näistä asukuvista mun puhelimella.. Innostuin, että saisin kerrankin asukuvat blogiini, mutta öh. En tiedä, oliko kyse mallissa vai kuvaajassa, mutta ei näistä tullut ihan sellaisia kuin kuvittelin.. Tässä kolme parasta.

Vuoden ensimmäinen päivä lyhythihainen + neuletakki-yhdistelmässä, oo, kevät! Farkut ja neule Lindexin alerekistä, pitsipaita h&m, kauan sitten. Joku juuri kertoi ymmärtäneensä, miksi mulla on aina niin kivat vaatteet. Tutkin alerekit.

Ja sitten on ne muutamat, joissa kuvaajan peukalo peittää puoli kuvaa. Noh, näkyypä ainakin metsä. Kuvaajalla on vielä treenattavaa ajoituksessa ja kuvien rajaamisessa. Kuvattavalla.. Noh, kaikessa.
Pitkän nauttimisen jälkeen hypättiin taas autoon ja matkattiin kohti Helsinkiä. Ei me kauas päästy, kun pian pysähdyttiin paikalliselle kiskalle jätskille ja kokeilemaan veden lämpötilaa. Sielläkin oli tuttuja, oho! Kevään ensimmäiset irtojätskit ja aurinko, ooh! Eikä vesikään tuntunut käteen yhtään niin kylmältä kun aatteli.

 Täytyy todella toivoa, ettei ilma mene tästä enää takapakkia!