Mulla on paras isi (niinkuin varmasti kaikilla muillakin, omaksi isäkseen paras).
Mulla on käynyt supertuuri. Mun isi on cool myös monen muun mielestä. Kuulin myös, että mun iskä oli päiväkodin lemppari-iskä (tai ainakin yks niistä. Eihän sellasista puhuta, vaikka kaikki tietää, että lempparityyppejä on kaikkialla.)
Kerroin siitä isälle, joka vastas, että varmaan siks, ku mä olin vaikein lapsi, niin yhessä oltiin sit keskiarvo.
Kiitos, mäkin sua.
Multa kysyttiin viikolla, että millanen ois unelmaisä mun lapsille. Vastasin, että aika sellanen ku mun iskä (sellasta siis ettimään, tiiä vaikka ois löytyny jo..) Niillä lapsilla ois hyvät oltavat. Maailman coolein mofa ja cool isä. Sit ei varmaan ees haittais, vaikka äiti ois vaikein..
Oon ihan isin tyttö.
Riidan jälkeen isä laittoi viestiä, että diggaa musta niin paljon, vaikka välillä oon niin ärsyttävä. Loppuun totesi, että mun onneksi hän ei koskaan ole. Vastasin, että Sukuvika, isänsä tytär.
Trevlig farsdag. Puss.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti