torstai 17. heinäkuuta 2014

Rakastuneet saivat toisensa

Häihin oli valmistauduttu kauan. Suunnittelun ja muun lisäksi valmisteluihin kuului tottakai oma pukeutuminen juhlia varten. Äiti lupasi jo kauan sitten ommella puvun ja niin hän tekikin. Siitä tuli todella hyvä.
Olin Naisista parhaan luona lauantain vastaisena yönä. Hän oli luvannut tehdä mulle juhliin kampauksen ja toinen ystävä tuli lauantaina meikkaamaan! Koin olevani ihan prinsessa (mites sitten, jos  meen itse joskus naimisiin? Tytöt, teillä on nyt paineet.)! Sekä kampaus että meikki olivat erittäin onnistuneet ja kestivät yötämyöten. Kynnet kävin viikolla geelilakkauttamassa Hopeasiivessä. Suosittelen!

Lauantaina oli kauan odotetut häät. Serkkuni meni naimisiin rakkaimpansa kanssa. Häitä suunnitteltiin ja järjestettiin kauan ja nyt ne on juhlittu. Jotenkin hassu tunne. Itsekkin osallistuin järjestelyihin jonkin verran. Häät olivat kauniit ja tunnelmalliset ja ihan parin näköiset (eiköhän häät yleensäkkin ole parin näköiset, noh..) Ruoka oli hyvää, kuivin suin ei tarvinnut istua ja ohjelmaa oli sopivasti. Pöytäseura oli hyvää ja seura muutenkin. Tanssit oli kovat! Niin kovat, että multa repesi maksimekon helma, mutta onneksi ihan alhaalta ja helman suuntasesti eli sen saa helposti ja siististi korjattua lyhentämällä vähän. Eikö se ole merkki hyvistä bileistä? Kengätkin saivat osansa, niitä on maanantaina putsattu sappisaippualla.. Juhlien nuorin, siskoni 9vee, tanssi siellä yötämyötä muiden mukana, hän taisi olla illan tähti! (Pikkuserkkumme kuiskasi jossain vaiheessa "Tällä hetkellä toi on siistein mun tuntema tyyppi!" Niinpä! Hyvä tyttö.)

Ja sulhanen lauloi kotimatkalla mikrofoniin (hän ei yleensä laula ollenkaan)!

Onnea ihanat ja kiitos mahtavista juhlista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti