Musta ei tunnu yhtään siltä, että haluaisin tai edes voisin listata menneen vuoden parhaita juttuja, saati hehkuttaa sen hyvyyttä. Vuosi tuntui menevän yhtä nihkeästi kuin kaikki edellisetkin. Oli hyviä juttuja ja ihania ihmisiä, mutta silti enemmän ahistusta, huolta ja murhetta. Tai se jäi päällimmäisenä mieleen, vaikka muistan niitä ihania hetkiäkin.
En halua luvata mitään, koska ei ole mitään luvattavaa. Kaikki sellaiset asiat toimii jo, joihin voin itse vaikuttaa. Eli loppupeleissä aika vähän. Yritän vähentää suorituspaineita enkä siksi lupaa kokeilevani jotain uutta tai mitään muutakaan. Toivon, että vuosi tuo erilaisia juttuja ihan lupaamattakin.
Vaikka usko siihen, että jossain vaiheessa positiivinen voittaa negatiivisen, on tällä hetkellä erittäin hataralla pohjalla toivon silti, että se toteutuu. Alkavana vuonna, toivottavasti mahdollisimman nopeasti!
Haluan kiittää tästä vuodesta kaikkia niitä, jotka on jakanut sen mun kanssa. Kaikkia niitä, jotka on ollut osallisena niihin kivoihin juttuihin ja niitä, jotka on pysynyt siinä myös huonoina hetkinä. Haluan pahoitella huonoa yhteydenpitoani ja samalla toivon, että teet sen, vaikka mä en tekis. Pakko myöntää, että nyt on aika kortilla myös usko siihen, että ihmiset oikeasti haluavat tehä mun kanssa asioita. Yritän ensi vuonna taas aktivoitua yhteydenpidossa, mutta toivon, että erityisesti sä teet sen, vaikka mä en jaksais. Mä haluaisin tehä asioita, kertoa ja kysyä kuulumisia ja kokea olevani merkityksellinen, vaikka se onkin ollut tänä vuonna erityisen hankalaa. Toivottavasti sä autat ja tuet mua siinä!
Toivottavasti just sulla on parempi ens vuos kuin mikään aiempi! Toivon, että myös mulla. Toivon, että kaikki turhat uskomukset ja olettamukset todistuu vääriksi ja asiat kääntyy parhain päin. Jokaisella.
Kaikkea ihanaa vuoteen 2019!
