Teineille ulkonaliikkumiskielto ja aikuisten puhelimet takavarikkoon?

Kun tänään lähin töistä polkemaan, sattui mielenkiintoinen kohtaaminen. En ollut ehtinyt kovin pitkälle, kun tienleveydeltä ryppäässä kulki noin 10 teiniä. Huikkasin ystävällisesti "Ootte melko leveesti siinä!". Vastaukseksi sain monta älämölöä ja yhen selkeän "No v*ttu! Ite oot levee!" Että kiitos vaan, olisin vain ohittaa halunnut..
Onks tietyn ikäsenä pakko olla tollanen angstivaihe? Että ihan sama mitä kuka vaan sanoo nii se on vähintään syvältä.. Kaikkee pitää jotenkin periaatteesta vihata tai vähintään vastustaa? Huh, onneks ei tarvii enää sitä elää. Satunnaiset kohtaamiset vielä kestää, kunhan ei ite tarvii enää siihen vaiheeseen mennä. Vaikka sillon oli tietysti kaikista paras, coolein ja mitä kaikkea... Mutta jälkikäteen, nii olihan se aika rankkaa. Kaikille muillekkin... Kaikki kunnioitus vaan teineille ja läheisille, kyllä siitäkin selviää! Ja on siinä hyviäkin puolia. Niitä on vaan ainakin jälkikäteen vaikea muistaa..

Puhelinliittymää valitessani muutama kuukausi sitten pohdin paketin kokoa. Viime aikoina ei ollut oikein tullut tekstattua,vaikka edelliseenkin kuului viestejä aika paljon.. Mutta eihän sitä nyt niin paljoa asiaa oo. Että ei ainakaan enempää viestejä uuteen liittymään, riittäisköhän vähempi? Päädyin silti samaan määrään kun aiemmin, ei tarvitse miettiä yli menemisiä mutta ei myöskään ole ihan tuhottomasti liikaa. Sitten tapahtui jotain ja tekstariliikenne kasvoi. Kohta ehkä tulehtuu peukalo tai jotain muuta. Että jos vaikka puhelimen takavarikoisi hetkeksi? Eihän ne viestit mitään oikeesti tärkeetä asiaa sisällä, kunhan nyt tarvii elämäänsä jakaa ettei ajatustensa kanssa ihan hulluksi itekseen tule. Voi sitten muut tulla hulluksi siinä samalla, yhessähän se on hauskempaa!
Elämä on mukavaa, kun siihen kuuluu ihmisiä, joien kanssa ei aina tarvitse olla asiaa viihtyäkseen. Kiitos elämäni niille ihmisille!

Tänään olin yksinäni humputtelemassa ennen bodybalancea. Oli jotenkin kivaa ja kerrankin löyty kivoja juttuja. Välillä vaan kaupoissa kiertely ahistaa eikä sillon varsinkaan löyä mitään, jos ettii. Tänään etin treenikenkiä ja keltasia korviksia ja löysin molemmat! Treenikengät sain synttärilahjaksi, rahat oli jo tilillä, mutta en oikein oo jaksanu kenkien ettimiseen keskittyä kaiken tohinan keskellä. Kerran nopeesti katoin, mutta siinä kaupassa oli huono valikoima. Tänään sain asiantuntevaa apua ja löysin kivat, toivottavasti myös käytössä hyvät, kengät! Muitakin juttuja löysin. Kuvailen niitä ehkä tässä joku päivä ja laitan tänne...
Kengistä löysin kuvan Niken sivuilta.

Balance oli pitkästä aikaa oikein paikallaan ja vähän teki mieli irvistelläkkin. Se tekee kyllä hyvää ja sen jälkeen laiskottaa. Polkemaan lähteminen tuntui ylivoimaiselta,mutta sujui yllättävän kivuttomasti. Nyt nukkumaan niin jaksaa huomenna!