Diy-projekti: dc-fix tuunatut tuotteet

Olen lukenut dc-fixistä paljon ja katsellut niitä kaupassa, mutta en ole raaskinut ostaa, kun en ole keksinyt mitään fixattavaa. Sitten löysin kaupan alelaarista pilkkahintaisen, tummaa marmoria mukailevan kalvon ja pitihän se ostaa mahdollisia projekteja odottamaan.

Ensin sain idean tuunata kulahtanut hammasmuki. En käytä sitä mukina, vaan hammasharjan säilytyspaikkana, joten tuunaaminen ei haitannut käyttöä. Etsin ensin uutta mukia, mutta tämä olikin parempi vaihtoehto. Tämä on myös yksi syy sille, miksi hankin askartelutarvikkeita alelaareista: aina on kotona monenlaista materiaalia, kun inspiraatio iskee, pääsee heti tekemään. En tietenkään osta kaikkea, mitä alennuksesta löytyy, mutta juttuja, joissa joku ominaisuus viehättää ja joita voisin ajatella käyttäväni, vaikkei sillä hetkellä sen suurempaa idea olekkaan. Niitä ovat esimerkiksi työstötekniikka, tekstuuri, väri, muoto, kuvio...

Muki tuunattu dc-fixillä ja glitterteipillä.

Pari päivää mukituunauksen jälkeen järjestelin askartelutarvikkeita ja sen seurauksena jäi ylimääräiseksi puutarjotin, jossa olen ostanut leimasimia. Laitoin sen sivuun odottamaan inspiraatiota. Seuraavana päivänä sain lenkillä idean tuunata siitä kylpyhuoneeseen astia kelloille. Sellaista olin uuden hammasmukin ohella etsinyt, mutta mieleistä ei ollut löytynyt. Oli tarkoitus käyttää tarjotin johonkin, jossa liilan maalipinnan voi hyödyntää, mutta olen tyytyväinen tähän tuunaukseen. Liila ei olisi sopinut kylppäriin ja siksi piti valita totaalituunauksen ja uuden käyttötarkoitusidean odottelun välillä.

Puutarjotin tuunattu akryylimaalilla, dc-fixillä ja koristeteipillä.

Dc-fixiä on helppo käyttää ja sillä saa siististi tuunattua pintoja. Täytyy vain olla tarkkana kuprujen kanssa, kuten kaikki kirjoja kontaktoineet tietävät.. Dc-fix on siis vastaava kuin kontaktimuovi ja samat kikat pätee siihen.

Joulufiilistely: Lahjavinkki 3. Lumiukkosoppa

Kolmantena lahjavinkkinä jaan lumiukkosopan. Tämmöisen voi hyvin koota pieneksi muistamiseksi esim. opettajalle tai päiväkodin työntekijöille ilman mukia esimerkiksi sellofaanipussiin. Olen itse saanut sellaisen joskus lahjaksi päiväkodista. Siihen oli yhden herkkukaakaon ainekset pistetty pieneen pussiin.

Tämä oli tarkoitus antaa ihan joululahjaksi ja tein siksi hieman isomman: ainekset kolmeen kaakaoon sekä oma muki. Tässä on hyvä ottaa lahjansaaja huomioon, ettei vaan osta jotain mukia, joka jää yksittäisenä pyörimään kaappiin. Jos et ole varma mieltymyksistä tai jos tiedät saajan käyttävän vain tietynlaisia, osta sellainen tai jätä muki kokonaan lahjasta pois. Tämä on mielestäni kiva lahja myös ilman mukia. Jos haluaa isomman paketin, niin voihan siihen lisätä jotain muuta, esim. jotakin syötävää.

Kirjoitan ohjeet nyt täysin oman paketin mukaan, varioi mielesi mukaan saaja ja tilanne huomioiden. Eli laitatko mukaan mukin tai jotain muuta ns isompaa kuin kaakaoainekset. Mistä kaikesta saaja tykkää? Tässä vain mielikuvitus on rajana, voit liittää mukaan ihan mitä vain, mitä voisit kuvitella kaakaoon lisättävän.

Lumiukkosoppa

muki

3 annospussia kaakaojauhetta

3 polkatankoa

valko- ja tummasuklaahippuja

vaahtokarkkeja (minit tähän erityisen hyviä, itse en ehtinyt etsiä sellaisia)

strösseleitä yms.

Pakkaa ainekset pieniin pusseihin, jos ne on ostettu isommissa erissä. Itse käytin minigrip-pusseja, strösselit laitoin pakastepussista leikattuun kulmaan ja nauhalla kiinni. Pakkaa ainekset mukiin ja paketoi sellofaaniin (tai muuhun mieleiseen). Jos teet paketin ainoastaan kaakaoaineksista, suosittelen laittamaan ne jonkinlaiseen pussiin. Ne on helpompi paketoida kuin "sellofaanitötteröön", koska pieniä, erillisiä osia tulee niin monta.

Joulufiilistely: lorukorttijoulukalenteri

Kummityttöni täyttää pian kaksi. Ajattelin hänen olevan nyt sen ikäinen, että voisi saada jotain irti joulukalenterista. Mietin, ettei kuitenkaan vielä mitään monimutkaista ja jotain, joka säilyisi käytössä joulun yli ja ehkä vielä vuosia. Siitä sainkin idean yhdistää lorupussi ja joulukalenteri!

Olen tehnyt päiväkotityössä suuren määrän lorukortteja, joten se oli itsessään tuttu homma. Nyt halusin kuitenkin tehdä vähän persoonallisemmat ja kirjoitin kaikki lorut kortteihin käsin.

Lorukorttien kokoamisen aloitin lorujen etsimisellä. Tai päätin ensin keskittyä eläinaiheisiin loruihin ja sitten aloin etsiä. Selasin kirjoja ja nettiä ja keräsin yhteensä 30 lorua: sunnuntaille kaksi ja jouluaatolle kolme. Kirjoitin lorut puhtaaksi valkoisille paperilapuille, jotka sitten liimasin puolikkaisiin korttipohjiin. Toiselle puolelle korttia liimasin aiheesta kertovan tarran (eläimen). Koska en löytänyt tarroja kaikista eläimistä, käyn vielä pohdintaa, printtaanko kuvat lopuista vai piirränkö itse. Valmiit kortit laminoin.

Sain laminointitaskuja tätä varten kaverilta ja olin suunnitellut lainaavani koulun laminointilaitetta, mutta iskikin inspiraatio kotona ja päätin kokeilla silitysrautaa. Hyvin toimi! Eli kortit laminointitaskuun, tasku leivinpapereiden väliin ja silitysraudan keskilämmöllä hetken aikaa. Helppoa ja kätevää!

Silitin lattialla pyyhkeen päällä, koska näin sain kaikista helpoiten vaihdettua arkkeja kun kaikki pysyivät järjestyksessä lattialla, lauta olisin ollut liian ahdas. Omistan kyllä silityslaudan..

Askartelin henkarista, satiininauhasta ja pyykkipojista kalenterin, jonka on tarkoitus jäädä kalenterikäyttöön kummitytölle. Aion keksiä joka vuodelle uuden teeman, mitä kalenterista paljastuu. Ensi vuonna on ehkä jo havaittavissa omia mieltymyksiä, joita voi hyödyntää, tänä vuonna mentiin ihan kummin mutu-tuntumalla.

Kuva on valitettavasti hieman epätarkka ja pimeä, sillä ehdin pakata sen jo kasaan kuljetusta varten ennenkuin muistin, että mun piti ottaa siitä paremmat kuvat.. Noh, idea siitä varmaan kuitenkin selviää. Paperipussit ja vaaleanpuna-valkoiset numerotarrat ostin settinä Clasulta. Aika ompelulle ei yksinkertaisesti ollut. Toivottavasti paperipussit säilyy käyttökelpoisena vähintään ensi jouluun, niin ei tuu niin paljon roskattua..

Kuvia lorukorteista en tietoisesti laita, jotta kummitytön äidilläkin on jotain yllätystä lapsensa kanssa kalenteria avatessa. Toivottavasti sait postauksesta idean irti ja ehkä myös itsellesi hautumaan, jos ei täksi jouluksi ehdi niin ainakin ensi jouluksi!

Saat mielellään jakaa omat parhaat diy-kalenteri vinkkisi kommentteihin, niin saa hyvän idean kiertämään vaikka seuraavia jouluja varten!

Välimeren mifulasagne

Tykkään tehdä erilaisia ruokia, etsiä uusia, erilaisia reseptejä ja kokeilla erilaisia raaka-aineita. Mulla ei ole mitään bravuuria, jota söisin usein. Teen mieluummin erilaisia ruokia ja sovellan tuttuja reseptejä. Viimeisimpänä kokeiluna tein mifurakeesta lasagnen itse soveltamalla ja ajattelin jakaa reseptin täällä, koska siitä tuli tosi hyvää. Olen aiemmin käyttänyt mifuraetta kerran makaroonilaatikkoon ja silloin tein suoraan ohjeen mukaan, nyt tein vaan.

Välimeren mifulasagne

(3-4 annosta)

öljyä

330g välimeren tomaatti-mifuraetta

4 valkosipulin kynttä

2 tlk (á 370g) yrttitomaattimurskaa
suolaa
pippuria
mustia oliiveja
200g fetajuustoa
aurinkokuivattuja tomaatteja
2 tomaattia
100-150g juustoraastetta
4 lasagnelevyä

1. Kuori ja pilko valkosipulit. Paista öljyssä pannulla mifurae ja valkosipulit. Lisää tomaattimurska ja anna kiehua hetki. Mausta maun mukaan. Itse kiehutin aika kauan, että neste haihtuisi, mutta enemmän nestettä ei olisi haitannut lopputulosta.

2. Pilko feta ja tomaatit. Tarvittaessa myös oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit (jos sulla on kokonaisia).

3. Kokoa lasagne. Laita vuorotellen kastiketta, lasagnelevyjä sekä sälää (oliivit, feta ja erilaiset tomaatit, kaikki samaan aikaan). Ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 225 asteisessa uunissa n 40min.

Ideapankki: yrttiliemi

Olen aiemmin jakanut ideapankissa vinkit itse keiteltyyn kasvisliemeen. Nyt keitin samoilla vinkeillä yrttilientä nuutuneista varsista ja ajattelin jakaa senkin täällä. Löydät kasvisliemipostauksen täältä. Muut Ideapankki-postaukset löydät Ideapankki-tunnisteella.

Itse käytin minttua ja korianteria, sillä niitä oli, mutta tähän käy varmasti ihan kaikki varret. Yleensä käytän ruokaan lehtien lisäksi varret tai ainakin osan niistä, mutta nyt oli niin nuutuneet puskat, että raksin ruokaan ainoastaan lehdet. Koin sen helpommaksi kuin kaikkialle sojottavien varsien leikkelyn. Lopuksi leikkasin varret poikki mahdollisimman läheltä tyveä ja laitoin ne kattilaan kiehumaan veden kanssa tunniksi.

Käytin liemeen kahden yrttiruukun varret (siis niitä kaupan puskia) sekä 2 litraa vettä. Koska en yhtään tiennyt, miten varret reagoivat keittämiseen ja irtooko niistä ylipäätään makua, laitoin ensin litran ja keittymisen edetessä maistelin lientä ja lisäilin vettä yhteensä litran. Kun liemi oli keittynyt tunnin, siivilöin sen, annoin jäähtyä ja pakastin minigrip-pussissa odottamaan käyttöä.

2 litrasta vettä sai 9 dl valmista lientä. Haihtuminen kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa lopputulokseksi tietyn määrän. Mä oon ottanut sen linjan näissä, että lientä tulee sen verran kun tulee ja lisään tarvittaessa vettä keittoa tehdessä.

Joulufiilistely: Lahjavinkki 2. Keksiainekset purkissa

Toisena lahjavinkkinä ajattelin jakaa ohjeet keksiainesten kokoamiseen. Ideana siis koota kaikki keksitaikinaan tarvittavat kuiva-aineet purkkiin ja liittää mukaan ohjeet (ja halutessaan myös piparimuotti, niinku mä tein.) Tää ohje jää vähän vajaaksi, koska en löytänyt Mistään määriä, joita olen tuohon käyttänyt eikä muistukuvia ole. Pidän kuitenkin tärkeimpänä jakaa idean. Tähänhän voi käyttää mitä vaan keksiohjetta, jossa kuivat aineet sekoitetaan eikä kosteita aineita ole montaa. Jotain vastaavaa reseptiä käyttämällä saa sovellettua määrät myös tähän. Pahoittelen vajaata ohjetta ja toivon, että tästä postauksesta on jotain hyötyä.

Tein samalla tavalla ns sarjatuotantona kuin pyykkietikan kanssa. Ostin purkit ja muut tarvikkeet ja tein kerralla. Nopeaa ja helppoa. Purkit koristelin kotoa löytyneillä tarvikkeilla (koristeteippiä ja erilaisia nauhoja sekä kanteen tarra) vähän persoonallisemmiksi. Piparkakkumuotit valitsin myös saajan mukaan. Yhden purkin sisältö käytettiin heti joulupäivänä ja sain itsekkin maistaa, hyviä tuli!

Suklaa-karpalokeksit

Laita purkkiin kerroksittain:

vehnäjauhoja
leivinjauhetta
ruokokidesokeria
valkosuklaahippuja
tummasuklaahippuja
kuivattuja karpaloita

Liitä mukaan seuraavat ohjeet:

Purkin sisällön lisäksi tarvitset:
100g voita
1dl vaaleaa siirappia
1 iso kananmuna

Sulata voi ja siirappi isossa kattilassa.

Lisää joukkoon vatkattu kananmuna ja

purkin sisältö. Sekoita jäykäksi taikinaksi.

Jos teet pikkuleipiä muotilla, laita taikina

jääkaappiin 20 minuutiksi ennen leipomista. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Tee pikkuleivät ja nostele ne pellille. Paista uunissa 10-12 minuuttia, kunnes ne ovat kullankeltaisia. Anna jäähtyä. Hunnuta halutessasi tomusokerilla. Nauti!

Isänpäivän haikeus

Mä oon kirjoittanut isänpäiväpohdintoja 2014, löydät tekstin tästä. Se on edelleen ajankohtainen ja tosi.

Tänään vietän isänpäivää yksin eli tää ei mulle eroa kauheasti muista päivistä. Paitsi niin, että on hieman haikeeta, isä, vaari ja fafa kovasti mielessä. Tää on varmaan ensimmäinen isänpäivä, joka ei sisällä mitään juhlallisuuksia. Isä on ulkomailla eikä kumpaakaan isoisää enää ole, joten siksi tällainen ratkaisu.

Fafa kuoli toissa vuonna ja vaari viime vuonna. En enää kauheasti muistele heitä, mutta tietyissä tilanteissa muistot nousee pintaan. Tietyt tilanteet nostavat haikeuden ja ikävän. Isänpäivä nostaa kaiken tämän.

Mulla on muutama fafan tekemä taulu, jotka otin muistoksi silloin, kun hänen tavaroitaan käytiin läpi. Hän on tehnyt ne itse puusta. Olen säilyttänyt niitä pinossa koko ajan, sillä taulujen käsittelemättömässä taustassa säilyy vielä fafan tuoksu. En voi laittaa niitä seinälle, sillä pelkään tuoksun haihtuvan nopeammin. Pinon alimmainen ei enää tuoksu oikeestaan ollenkaan, muut kyllä. Haluan vaalia tuoksua niin kauan kuin mahdollista, sillä sen kautta pääsee helposti muistoihin. Kaikkiin niihin rakkaisiin ja lämpimiin.

Mitään vaarin tavaroita mulla ei ole ja muutenkin muistelu on erilaista. Viimeiset vuodet vaari oli sairas ja hyvin erilainen kuin aiemmin. Päällimmäisenä on rankat muistot siitä ajasta, kuinka vaari aina itki, kun mun piti lähteä ja tiedettiin molemmat, että seuraavaan kertaan on kauan. Yritän vaalia muistoja siitä "oikeasta vaarista", siitä jurosta vitsailijasta, joka viihtyi pihalla ja jonka pyörän pakkarilla pääs kirkonkylälle jätskille. Se on se vaari, jonka mä haluan muistaa, vaikka olihan hän rakas loppuun asti.

Päivä on nyt aloitettu kyynelillä sekä rakkailla ja rankoilla muistoilla. Tästä tulikin hieman erilainen teksti kuin alunperin ajattelin. Tekstiä aloittaessani en oikein edes tiennyt, mitä kirjoittaisin, mutta teksti vain syntyi. Seuraavaksi aion laittaa kuvat esille kolmesta rakkaasta elämäni isästä ja illalla sytytän kynttilät heistä kahdelle.

Ihanaa isänpäivää sulle! Vietät sen sitten yksin, yhdessä tai muistoissa, se on varmasti merkityksellinen ja tärkeä.

Joulufiilistely: Lahjavinkki 1. Pyykkietikka

Jatketaan jouluisilla aiheilla.. Osa joulufiilistelyä on tietysti lahjat ja koska oon jo kauan pyrkinyt tekemään lahjat suurimmaksi osaksi itse, koin luonnollisena jakaa muutamia edellisten vuosien lahjavinkkejä ja tässä niistä ensimmäinen: pyykkietikka. Tätä tein lahjaksi viime jouluna ja se osoittautui hitiksi. Mietin jopa jossain vaiheessa, että pitäisikö toistaa sama lahja tänäkin vuonna, mutta ehkä keksin muuta. Äidille olen tehnyt tätä vuoden aika muutaman kerran lisääkin.

Pyykkietikka käytetään huuhteluaineen tapaan ja se on tekstiileille hellävaraisempi kuin tavalliset huuhteluaineet. Se poistaa hajuja (myös pinttyneempiä), pitää pyykin pehmeänä ja raikkaana eikä tuki kuituja. Jos pyykkietikan ominaisuudet kiinnostaa, kannattaa googlata tarkemmin.

Etikka tuoksuu melko vahvasti heti pesun jälkeen, mutta haihtuu pyykin kuivuessa ja jäljelle jää hento tuoksu eteerisestä öljystä. Etikkaa voi käyttää ihan sellaisenaankin, jos suosii hajusteetonta kodinhoitoa.

Pullot koristelin pitsinauhalla (yhdessä satiini) ja liimasin kylkeen tarran, johon kirjoitin "Sitruunapyykkietikka"

Pullot (0,5litraa) ostin Ikeasta ja koristelin kotoa löytyneillä tarpeilla. Pulloihin laitoin trattia apuna käyttäen desin keitettyä, jäähtynyttä vettä, loput etikkaa ja 20 tippaa eteeristä sitruunaöljyä. Etikkaa voi käyttää myös laimentamattomana tai laimentaa enemmän. Tuoksua voi halutessaan laittaa enemmän, tällä määrällä tuoksu pysyi hentona. Myöhemmin kuulin, ettei sitrusta suositella, koska voi haurastuttaa kuituja, mutta en tiedä kuinka todellinen uhka on oikeasti noin pienissä määrissä. Etenkin jos on tarkoitus vaihdella tuoksua erän mukaan. Ainakaan tekemäni satsi ei ole näkyvästi aiheuttanut vauriota, päinvastoin.

Nyt kun kävin Ikean sivuilta tarkistamassa pullojen koon, huomasin, että talvimallistossa on vastaavia pulloja painetulla sydämellä! Ihania. Pitäisköhän mun kuitenkin keksiä joku pullotettava lahja tälle joululle..

Pullot pakeroin lahjapaperiin ja lahjanaruun yhdistin pakettikortin ja puisen koristesydämen (joulukuuseen, nämä löytyi paketointilaatikosta).

Vastaavia joululahjavinkkejä on tulossa vielä ainakin kolme. Ajattelin jakaa ne aina näin lauantaisin eli 1.12 asti. Jotta voit mahdollisesti suunnitella lahjoja jo etukäteen, kerron aiheet valmiiksi: lumiukkosoppa, suklaakuusi ja keksiainekset purkissa. Kerron näissä postauksissa, jos uusia aiheita vielä tulee, jotta voi valmistautua. Kaikki ideat on yleisesti tiedossa eli mitään uusia innovaatioita näistä ei varmaan saa, mutta haluan kuitenkin jakaa omat vinkkini ja kuvani niihin liittyen. Palaa siis ainakin lauantaisin blogiin, niin voit saada inspiraatiota itsetehtyihin lahjoihin!

Joulufiilistely: uutuuspiparit testissä

En oo kovin hyvä analysoimaan erilaisia asioita, mutta tykkään kaikenlaisista testailuista ja siksi halusin tehä pienen piparkakkutestin, vaikkei tulokset ihan aukottomia olekkaan. En vaan osaa arvioida tällaisia asioita monelta kantilta, mutta ehkä ei aina tarvii.

Kuten turkinpippuriuutuudet-postauksessa kerroin, tykkään säännöllisesti ostaa juttuja, jotka ei oo mulle ennestään tuttuja. Etenkin uutuudet kiinnostaa ja siksi päädyin ostamaan yhdellä kertaa kolme pakettia erilaisia pipareita.

Annas Polka-piparkakut 

Paketissa on noin 33 piparkakkua

Tuoksu on selkeän piparkakkuinen, mutta myös piparminttu tuoksuu. Ensimmäisenä maistuu piparkakku ja siihen sekoittuu selkeä piparmintun maku, joka jää pitkäksi aikaa jälkimauksi suuhun. Nää on mielestäni tosi hyviä ja ostan varmasti myös uudestaan. Testasin näitä vain yksinään, mutta luulen, että toimii niin parhaiten. Piparminttu on itsessään niin vahva maku, etten ehkä yhdistäisi tähän komboon enää muuta.

Annas Lakrits-piparkakut

Paketissa noin 33 piparkakkua

Tuoksussa sekoittuu piparkakku ja lakritsi. Sama kuin Polkassa, piparkakku maistuu ensin selkeämmin. Lakrtisin maku tulee hieman myöhemmin ja jää pitkäksi aikaa jälkimauksi suuhun. Nääkin on tosi hyviä ja päätyvät ostoskoriin varmasti myös uudestaan. En ole kokeillut muuten kuin iteksiään, mutta tähän voisi sopia joku muu maku vielä lisäksi. Ensimmäisenä tulee mieleen homejuusto ja/tai persimon. 

Kantolan rapea pallopipari

Nää on siis maitosuklaapäällysteisiä piparkakkupalloja. Tuoksu on tosi hyvä, suklainen ja jouluinen. Makukin on tosi hyvä. Ei ehkä kaikista jouluisin, joten sopii hyvin aikaiseen fiilistelyyn. Ja varmasti myös esimerkiksi jouluaattoherkuksi. Piparkakku ei mun mielestä oo itsessään kovin hyvä, mutta kokonaisuutena toimii.

Laita toki kommenttia, jos tän tyyppiset postaukset kiinnostaa. Tää on vuoden ensimmäinen Joulufiilistely-postaus. Jatkossa löydät sillä tunnisteella myös muut jouluaiheet. Tulossa ainakin muutamat diy-lahjavinkit. Mietintämyssyssä myös joku glögiaihe ja muut kausiherkut. Jos näistä tulee erityisiä ideoita ni pistä vinkkiä!

Punajuuri-piparjuurikeitto

Yks mun kaikkien aikojen suosikkikeitoista on punajuuri-perunasoseesta ja piparjuurituorejuustosta tehty keitto. Niin helppo ja niin hyvää. Olin aivan varma, että olen jakanut reseptin joskus täällä, mutta en näköjään, joten tässä se tulee.

Tein ensimmäistä kertaa keiton itse tehdystä soseesta. Olen aiemmin käyttänyt tähän Pirkan sosetta. Jatkossa käytän varmaan molempia tilanteen mukaan. Valmiissa soseessa on hieman sattumia, tästä omasta tuli ihan sileää.

Kirjoitin blogiin aiemmin punajuurien hyödyntämisestä ja sieltä löydät vinkit myös soseen tekoon.

Punajuuri-piparjuurikeitto

(1 reilu annos)

N. 6dl punajuuri-perunasosetta

(tai yks pötkö valmista, jolloin sitä tulee ehkä vähän enemmän)

100g piparjuurituorejuustoa

Tarvittaessa vettä tai maitoa

Mausteita oman maun mukaan

(Itse en tällä kertaa laittanut mitään näistä)

1. Lämmitä sose kattilassa.

2. Lisää lämpimään soseeseen tuorejuusto ja sekoittele ainekset sekaisin. Lisää tarvittaessa mausteita/nestettä.

3. Keitto on valmis, kun tuorejuusto on kokonaan sulanut ja sekoittunut soseen joukkoon.

Maailman helpointa ja Niin hyvää.

Jogurttimarinoitua kanaa tomaatti-kookoskastikkeessa

Syksyn tulon ja talven läheisyyden huomaa myös siinä, millaisia ruokia tulee tehtyä. Ilmojen viiletessä tekee mieli lämmintä ja mausteista. Tällä viikolla tein kahta eri ruokaa kotona: Punaista linssicurrya ja jogurttimarinoitua kanaa. Kunnon syksyruokia!

Kanaresepti oli täysin fiilispohjalta valmistettu ja onnistui niin hyvin, että halusin jakaa reseptin, jotta sitä voi hyödyntää myös muut ja jotta muistan sen itse jatkossakin. Tein aiheesta instaäänestyksen ja kyllä-äänet voitti, joten tässä se tulee.

Jogurttimarinoitua kanaa tomaatti-kookoskastikkeessa

(Kaksi annosta)

Jogurttimarinadi

1dl tuoretta, silputtua minttua

1dl tuoretta, silputtua korianteria

5dl maustamatonta luonnonjogurttia

1-2rkl raastettua inkivääriä

chiliä maun mukaan (käytin itse kokonaisena kuivattua, varmasti käy myös sekä tuore että jauhe)

350g kanan filee minuuttisuikale

(muut vastaavat käyvät varmasti myös)

Lisäksi

135g chili-tomaattisose

(ainakin Pirkalla on uutuutena näitä pieniä, tosi käteviä.)

200ml kookosmaito

jasmiiniriisiä

1. Silppua yrtit ja laita ne kulhoon. Kaada jogurtti yrttien päälle. Raasta inkivääri kulhoon ja lisää chili. Sekoita hyvin.

2. Laita kanasuikaleet kanneliseen astiaan. Kaada jogurttimarinadia päälle sen verran, että kana peittyy. Sekoita ja lisää marinadia tarvittaessa. Laita loppu kastike jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

3. Peitä kana kannella ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi. Nosta se sitten pöydälle puoleksi tunniksi ennen paistamista.

4. Lämmitä uuni 225 astetta (käytin itse grillivastusta, onnistuu varmasti ilmankin). Levitä kana leivinpaperin päälle pellille ja laita uuniin. Paista 20 minuuttia, käännä kanat puolessa välissä.
Pellille kertyi paljon nestettä, jonka kaadoin pois puolessa välissä ennen kääntämistä, jotta kana paistuisi paremmin.

5. Keitä riisi.
Vinkki! Keitä vesi vedenkeittimellä. Laita kattilan pohjalle öljyä ja suolaa, mittaa riisi päälle ja sekoita hyvin. Lisää vesi ja anna keittyä paketin ohjeen mukaan.

6. Laita paistettu kana pannulle. Kaada päälle tomaattisose ja kookosmaito ja sekoita. Anna lämmetä kunnolla.

7. Kokoa annos. Riisiä, kastiketta sekä odottamaan jätettyä marinadia.

Kiinnostaako ruokareseptit? Millaisia toivoisit, mitkä ei kiinnosta?

Blogiloma, vahingossa (350. postaus)

Mulla on ollut kolme viikkoa vapaata koulusta ja sen aikana on ollut vaikka mitä puuhaa. Paljon tärkeitä ihmisiä kolmessa kaupungissa. Ei kuitenkaan oikein mitään, mitä olisin erityisesti halunnut jakaa juuri siinä hetkessä eikä kauheasti aikaa kirjoittaa. Vähän vahingossa huomasin pitäneeni lomaa myös blogista.

Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tekee taas mieli kirjoittaa, toivottavasti riittää myös aiheita (niitä saa edelleen toivoa). Ainakin parit ruokajutut suunnitteilla, ehkä myös vähän kotikeskiviikkoa ja diy-projekteja taas vaihteeksi. Sitten yleistä höpinää ja mitä mieleen taas tuleekaan. Vinkkejä itse tehtyihin lahjoihin edellisiltä vuosilta ajattelin pian jakaa. Se vois ehkä olla sopiva aihe diy-projekteihin tai sit kehitän uuden tunnisteen, jotta muutkin joulujutut löytyy samasta paikasta.